SANA SUNNUNTAIKSI

alla olevat kirjoitukset on julkaistu oman paikkakuntani pitäjälehdessä johon minulla on ollut jo vuosia mahdollisuus vuorollani kirjoittaa.  Muutamia niitä tässä.

9.4.2024

Kolmisenkymmentä vuotta sitten olin silloisessa kotipitäjässäni Pielaveden kirkossa seuraamassa kirkkoherran virkaan asettamista. Kansa katseli seisaaltaan kun siunaamista toimitettiin. Yllättäen katseeni kiinnitettiin edessäni olevalla tasolla virsikirjan kanteen ja siinä olleeseen kullalla painettuun kirkon kuvaan niinkuin monissa kirkoisa ne ovat, kuva alkoi hurjasti huojua kuin suuressa maanjäristyksessä ja erityisesti sen perustukset. Kysyin hiljaa ”Jeesus mikä on Sana tähän peljästyttävään ilmestykseen” ja kuulin sanat” lue Raamatun Malakia kolme”

Muistin heti mitä tuossa raamatun kohdassa on kirjoitettuna

”…. äkisti on tuleva temppeliinsä Herra, jota te etsitte, ja liiton enkeli, jota te halajatte. Katso, hän tulee, sanoo Herra Sebaot….Mutta kuka kestää hänen tulemisensa päivän, ja kuka voi pysyä, kun hän ilmestyy”

Samoihin aikoihin Herra edelleen vahvisti tätä asiaa, ”tämä pappi tulee olemaan ennusmerkkinä ajassa joka tuleva on kun samana päivänä otetaan avaimet kahdelta piispalta jotka molemmat ovat siinä kaupungissa jonka vaakunassa on Aan muotoinen vaakuna. ( sehän on Turku) Tässä myöskin se että meni yli kaksikymmentä vuotta kun tuohon kaupunkiin asetettiin toinen piispa arkkipiispan tueksi elikkä Jumala jo silloin tiesi mikä aika on tulossa, tarvitaan naisen ( eevan) tukea ja pöyhkeillen vaativat Jumalaa siunaamaan näitä ihmispoloisia jotka eivät edes aina tiedä ovatko he naisia vai miehiä…. näillä piispoilla ei ole minkäänlaista sanomaa siitä että uskon päämääränä on sielujen pelastus.

Tämä virkaan siunattu pappi siellä Pielaveden kirkossa on nykyinen Lapuan piispa joka ainoana kymmenestä piispasta uskalsi nousta yhdeksää piispaa vastaan niitä jotka ovat nostaneet Jumalan sanan rinnalle ” pitää olla muitakin mahdollisuuksia ja perustelleet kantansa sillä että ” meillä on nyt enemmän tietoa kuin Jumalan sanan syntyhistorian kirjoittajilla. Tällaista pöyhkeilyä ei kyllä kristinuskon historia ole koskaan ennen kokenut, että näin selkeästi paljastuu kuka on uhrikukkulapappi ja kuka Herran pappi.

Malakia 5. Ja minä lähestyn teitä pitääkseni tuomion ja tulen kiiruusti todistajaksi velhoja ja avionrikkojia ja väärinvannojia vastaan……”

Kristinuskon historia aina todistaa, että kaikkein suurimmat vastustukset Jumalan sanan totena pitämiselle ovat nousseet niitten pappien ja piispojen toimesta ja paavikunnan mystisillä tuilla, jotka ovat itse itsensä huudattaneet uhrikukkulapapeiksi.

Raamattu sanoo selkeästi mikä on sen osa joka nostaa itsensä Pyhän Hengen sinetöimän opetuksen yläpuolelle hänen joka on ainut joka johdattaa meitä koko totuuteen Jeesukseen Kristukseen

Matt.12:32 Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

Herra on myöskin luvannut sanassaan vahvistaa onko asiat joita minä Olavi olen puhunut, häneltä annetut Mark. 16:20.” Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.”

Herra vahvisti myöskin nuo tapahtumat joista nyt kirjoitin.

Olin kutsuttu erääseen seurakuntaan pitämään Jumalanpalvelus saarnaa ja kun tulin kirkkoon, sain sydämelleni sanat ”paikka jossa veljeni Olavi olet on Herra sinulle valmistanut.”

Kun kirkkoherra oli toimittamassa alttaripalvelusta eikä saanut sanoja suustaan ulos muuta kuin ” voitko sinä Olavi tulla toimittamaan tämän alttaripalveluksen” ja minä astuin Herran alttarin äärelle.

Kysympä sinulta pappi jos joku teistä tätä lukeen onko sinun täytynyt koskaan ottaa kenkiä jaloistasi kun olet astunut palavan pensaan Jumalan alttarin äärelle…..

Tällaisin muistutuksin ja Jumalan asioita odotellen ja teitä lukijat siunaten

 

15.11.2023

 

Kymmenien vuosien haave toteutui viimein kun pääsin poikani ja lastenlasten kanssa käymään ehkä maailman kaikkein tunnetuimilla menneisyyden muisto alueilla Puolan Auschwitsissa ja Birkenaussa.

Pirkenau 1943 naiset ja lapset ohjattiin heti junasta kaasukammoihin

Opastetut kierrot kestivät 5-6 tuntia. Kaikki se minkä siellä niitten tuntien ajan näki oli niin mykistävää katseltavaa ja kuunneltavaa ettei yhdelläkään ainoalla ollut oppaalta mitään lisäkysymyksiä esitettävänä. Enkä tässäkään ala kertomaan mitään koska varmaankin joka ikinen tietään mitä noissa leireissä aikoinaan tapahtui kun yli 6 miljoonaa juutalaista niissä teurastettiin.

Kun kierrokset oli tehty oli ajatuksissani vain yksi ainoa kysymys, mykistynein ajatuksin elikkä: ”tämä oli siis Jumalan omaisuuskansan historiaa, ”kansan jonka Jumala oli esikoiseksi kaikkien muiden kansojen edelle ottanut ja antanut siitä peruuttamattomat lupaukset jo Aabrahamin päivistä alkaen. Asettanut sille myös ajallisen elämän ulkoiset rajat mutta tehnyt sille tiettäväksi myös siunauksen ehdot. Pyydän sinua lukemaan 5. Moos. 28 luku, Raamatun 1938 käännöksen mukaan sillä ne ovat voimassa vielä tänäkin päivänä ,kuten Joosua kehotti kansaa erämaavaelluksen aikana sanoen: Joosua 24:15 Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa.” Silloin kansa vastasi ja sanoi: ”Pois se, että me hylkäisimme Herran ja palvelisimme muita jumalia!

Kuitenkin monta tuhatta vuotta myöhemmin sama kansa huusi Pilatuksen edessä Jeesukselle kuolemaa Matt. 27:25 ”Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle.”

Israelin historia on verinen historia, niin Jumalan lupaukset ovat kuitenkin olemassa : Sakarja 14:2 He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Minä sanon: ”Se on minun kansani”, ja se sanoo: ”Herra, minun Jumalani.”

Raamattu kertoo selkein sanoin mikä tulee olemaan niitten kansojen loppu jotka Jumalan silmäterään ovat kajonneet ja tuota kansaa piirittävät. Olisiko meidänkin aika lukea kirjoituksista mikä aika nyt kansojen historiassa on menossa ja tulossa. Tähän ei minulla ole tilaa niistä kirjoittaa.

Olen myös monissa raamattu tunneillani joita aikoinaan pidin yli 500 ssa tilaisuudessa ja itkien niihin matkoja tein ja kysellyt ” Voi Suomen kansa kun et etsikko ajastasi vaarin ottanut ” Onko sinulle vielä muutoksen mahdollisuudet olemassa ? Kyllä on ,mutta raskaitten koettelujen aikoina.

Teitä kaikkia lukijat rakkaasti muistuttaen Jesaja 55:6 Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.”

Tulevissa koettelemuksissa meitä ei pelasta ammattiyhdistysliikkeiden johtajat lakkoiluihin yllyttämällä, ei vaan on Jumala taivaassa joka ainoastaan voi meitä auttaa.

Voi kun kirjoittaisin vielä enemmän ja niin, että ne sanat tunkeutuisivat sinun hätääntyneelle sydämellesi asti. Olkaa siunatut olkaa autetut terv

Olavi Mäkelä

 

 26.06.2023

Petrillä on takanaan lukuisten ihmisten tapaamisten viikko. Ja on viimein aika mennä hengähtämään kotoisen saunan löylyihin ja siellä hän tapansa mukaan puhelee työnantajalleen Jeesukselle, että ”onko tälle viikolle jo kaikki tehtävät toimitettu” ?

Odotellen vastausta kysymykseensä ja on laskeutumassa lauteilta alas hän sanoo yllättäen itselleen ” riennä” hän vähän ihmettelee mitä tämä mahtoi tarkoittaa ja aloittaa rauhassa pesemään löylyiset hiet ja jälleen toistaa voimakkaammin sanat ” riennä riennä”, heittää kiireellä vettä päälleen ja rynnätessään saunan terassille hän kuulee taas ,mutta tällä kertaa taivaalta korkeuksista huudon ”riennä Petri riennä kiiruusti”. Hän laittaa vaatteet päälleen vaikka se onkin aika hankalaa kuivaamattomalle iholle niitä tällätä

Laskeutuu terassille polvilleen niin kuin oli monesti ennenkin ollut ja kysyy ” minun Herrani sinä olet käskenyt minun rientää ja tässä minä olen valmiina lähtemään mutta en vielä tiedä mihin minun tulee rientää. Ja taivaasta Herra Jeesus edelleen kehoittaa ” on kiire riennä riennä minun Henkeni kulkee sinun edelläsi, sillä aikaa on vähän”

Ovelta lähtiessään hän huutaa vaimolleen ” on vielä riennettävä” ja vaimo huutaa takaisin riennä, riennä sillä Herran Henki kulkee edelläsi”. Pihasta lähtiessään hän ei vieläkään tiedä mihin tulee suunnata mutta sitten tietää kun huomaa parkkeeraavansa autoaan sairaalan hätäparkkiin. Ja rientää sisälle, suuren hissin ovella seisoo ihminen ihan kuin häntä odottaen tämä odottaja jäi neljännessä kerroksessa pois ja niin myöskin Petri ja seuraa tätä  samalle osastolle tämän jäljessä, sitten tuota saattajaa hän ei enään tavannut mutta käytävän varrella on ovi auki ja siinä jalleen joku ikäänkuin häntä olisi ollut odottamassa.

Huoneessa on viisi kuusi saattoväkeen kuuluvaa ja hän tervehtii heitä kaikkia ja toivottaen Jumalan rauhaa kaikille. Kukaan heistä ei vastaa hämmentävään toivotukseen.

Petri on Jumalan pappi ja aloittaa välittömästi tehtävänsä. Vuoteessa makaa 40-50 vuotias mies. Petri kumartaa kasvonsa miehen niin lähelle kuin se oli mahdollista ja sanoo tälle hiljaa ” te olette kuulemani mukaan lähdössä iankaikkisuuteen ja Jeesus lähetti minut kysymään teiltä oletteko valmis ylittämään tämän ja tuonpuoleisen rajan

”en ole koskaan sitä ajatellut” vastaa mies. Petri jatkaa kysymyksellä tahdotteko nyt tulla tietämään, että ainoa tie sinne on uskomalla Jeesukseen sillä vain hänessä on anteeksiantamus ja elämä.

Mies tarttuu tiukalla otteella Petrin ranteesta kiinni ja pyytää saarnatkaa kiiruusti minulle tuo tie auki sinne sillä minä tahdon sinne rientää rientää” Petri julistaa lähtijälle kaikki hänen elämänsä synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovituksen veressä ja lukee sitten vielä Jumalan Pojan ihanan evankeliumin Isä meidän rukouksen ja Herran siunauksen sekä

Psalmin 73:24. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.

25. Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.

26. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.”

Vuoteessa olevan kädet ovat ojennettuna uutta kotia kohti ja toistaa hiljaisella uupuneen sairaan äänellään ”kiitos Jeesus, kiitos Jeesus” sitten kädet laskeentuvat hiljaa alas ja kiitoksen ääni vaikenee ja hän lähtee Jeesuksen luokse sillä hänellä oli etsikkonsa ajasta Jumalalta talletettuna nämä muutamat minuutit uskomaan syntinsä anteeksi. Ja uskovainen Petri pappi oli Jeesukselta kutsuttu ja valittu toimittamaan tämän tehtävän.

Voi kuinka suuret joukot ihmispoloisista luulevat menevänsä kastemekko päällään taivaaseen eivätkä kuitenkaan koskaan sinne tule pääsemään kun uskoivat ja kuvittelivat kuolinvuoteillaan monenlaisia uhrikukkala pappien katteettomia saattosanoja.

Petri on poistumassa osastolta kun käytävällä tulee vastaan melkoinen näytelmä, pappi puettuna valkoisiinsa ja stoolat kaulassa ja apulaisilla ehtoollistarjotin kannettavanaan. Petri kääntyy katsomaan ja näkee että samaan huoneeseen ne menevä mistä hän juuri oli poistunut.

Huoneessa alkoi melkoinen hämmennys kun siellä olevat vainajan omaiset ihmetellen kysyivät toisiltaan, että ”kuka tuon äskeisen papin sitten oli tänne kutsunut kun tämä pappi ilmoittaa että häntä on pyydetty tulemaaan tähän huoneeseeen”?

Vastaus tähän löytyy tästä uskollisesta papista Petristä, ja  Jumalan omasta Sanasta 1. Piet.1:8. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla,

sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.

Joh.16:13. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa.

Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille.

Tällaisin kehoittavin terveisin Peuraniemestä

Olavi Mäkelä

 

 

 

 

19.4.2023

Paikallislehdessä julkaistu teksti, tekstin pituuden tähden lehti julkaisi vain tämän osan siitä minkä nyt liitän kotisivullenin. Puuttuvan tekstin tuon luettavaksi myöhemmin tällesivulle

Sana sunnuntaiksi 19.4.2023

Tätä kirjoittaessani minun olisi pitänyt olla ihan muualla satojen kilometrien päässä kantamassa hautaan yhtä merkillisimmistä uskonveljistä jonka uskallus on puhutellut ja myös rohkaissut minua monissa peloittaviltakin tuntuvissa elämän ja ihmisten kohtaamisissa.

Lähes kaksikymmentä vuotta sitten minulla oli puhetilaisuus Joensuun Pielisensuun kirkossa ja aiheekseni olin ilmoittanut ” Mitä Jumala puhuu kansamme tulevista kohtaloista”

Olen puhunut tästä aiheesta lähes viidessäsadassa tilaisuudessa ympäri Suomen ja yhteenkään näihin paikkoihin en ollut itse itseäni tarjonnut enkä keneltäkään matkakorvauksia ja palkkioita pyytänyt koska hän Herra Jeesus joka oli minut kutsunut näille asioille jo silloin kun olin alle neljän vuoden ikäinen ja joka kutsuessaan lupasi ”minä hoidan kaiken muun mutta sinä mene kunnekka minä milloinkin sinulle ovet avaan ja älä silloin peljästy yhtäkään niistä jotka sinua olen lähettänyt kuuntelemaaan… ……”

Tämä kutsu tuli 27.11.1947 yöllä unessa ja suuressa Herran peljästyksesssä kun kirkkauden Herra ilmestyi vuoteeni äärelle sanoen

”Sinä pieni poikanen katso päivät tulevat sinun vanhuudessa jolloin minä Herrasi lähetän sinut puhumaan tälle uppiniskaiselle Suomen kansalle pelästyttäviä asioita ensin varoittamaan ja kun eivät ota vaaroitukistasi vaarin eivätkä tee parannusta synneistään julistamaan myös minun tuomioitani …… …. ”

Tämä merkillinen uni seurasi minua kaikkina miehuuteni vuosikymmeninä niinäkin joina tein monenlaista tyhmyyttä käräjätupia myöten.

Herra uudisti kutsunsa ollessani 43 vuotias joka oli myös minun syntymävuoteni ja kutsui

” mene ja julista Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalan pelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä, sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja – kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa. Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teot tapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: Kuka meitä näkee, kuka meistä tietää ….. …. ”

Mitä sitten tapahtui tuolla Joensuun kirkossa siitä tässä.

Saapuessani kirkkoon suntio ilmoitti minulle, että myös kirkkoherra on tulossa tilaisuuteen ja tuon kuultuani minut valtasi peljästys ja ihan kuin ääneen sanoin Herralleni ”nyt en kyllä uskalla puhua kaikkia mitä minun tulisi” ja niin sitten myös tapahtui jätin keskeisimmät asiat puhumatta

Kun tilaisuus oli päättynyt ja osa kuulijoista oli jo poistunut ja laittaessani siinä päällystakkia päälleni eteeni ilmestyy tuntematon kaunis kasvoiltaan sellainen ”Goljatin” kokoinen mies ja hetken katsoimme toisiamme, sitten tämä mies laskee kätensä minun olkapäälleni ja kysyy ”miksi et puhunut kaikkia mitä Herrasi lähetti sinut tänne puhumaan ”

Hetken pelästyneenä mietin ja vastasin ”minä pelkäsin tuota kirkkoherraa joka tuossa istui ja tuijotti” Oli edelleen ahdistava hetki ja sitten hän jatkoi laskien molemmat kätensä hartioilleni ja Jeesuksen käsittämätön rakkaus vaikutti noitten käsien alla kantapäihin asti.

”veljeni Olavi eikö ollut niin että Jeesus oli sinut kutsunut ja lähettänyt tänne ja minut hän lähetti mainiten nimesikin mene vajaan viidensadan kilometrin päähän Joensuuhun Olavi Mäkelän tilaisuuteen siellä minä ilmoitan sinulle asiani ja se on tämä missä ikinä sinä tätä sanomaa ja evankeliumia julistat älä pelkää koskaan yhtään ainutta ihmistä sillä hän on kulkeva sinun kanssasi mihinkä hän kulloinkin sinua kuljettaa……..oli ihmeellinen rohkaisu tuolta Goljatin kokoiselta mieheltä.

Kului sitten viisitoista vuotta kun olin Kauhajoella toissa kesänä samaisten asiain kanssa, tilaisuuden loputtua tulee mies eteeni jota en enään ulkonäöltään tuntenut . Hän ojensi iloisena kätensän ja sanoi ” Olavi minä olen se Goljatti….. Oi suuri Jumala miten ihmeellinen kohtaaminen meillä oli.

Ja nyt hänet on laskettu hautaan, hän on päässyt perille Jeesuksen luokse odottamaan uskovien ylösnousemusta.

Sitten vielä sinne Joensuuhun, nämä Suomen asiat olivat kolmen illan jaksoissa eli lähes kolmen tunnin mittaiset joten tässä nyt muutamat asiat lyhyesti mitkä olisi pitänyt siellä puhua.

Elikkä : alla lainaus puheestani Raahen kirkossa kolmisenkymmentä vuotta sitten:

  Voi sinua voi sinua Suomen kansa, ei tule hätänne päivänä teille apu EU sta eikä tule Natosta sen te tulette toteen näkemään…. … Sitä edeltävät merkit: kansamme maatalous ajetaan alas ,joka päivän uutisissa tullaan teille kertomaan kuinka teidän alaikäiset lapsenne pahoinpitelevät toisiaan, puukottavat ja aampuvat. ”Avopuolisot” surmaavat toisiaan, eduskunnassa huudetaan Jeesustelut ulos ja tilalle psykiatreja psykologeja ja terapeutteija, piispat mykkyyden hengellä sanattomina, kyttiläkulukueet riittää, kaikki moraalilait poljetaan maahan, abortteja tehdään, viidenkymmenen vuoden aikana yli puolelta miljoonalta lapselta otettiin Suomen kansalaisuus abortteja tehden ja sitten huudetaan ympäri maailmaa tilalle vieraista kansoista työväkeä ja tämäkö jäisi Jumalalta huomaamatta…. …..  ” totisesti tämä ei jää tälleensä Sanoo Herra. Hes. 21:25-

Olen vuosikymmenten aikana nähnyt kuinka Jumala olisi tahtonut auttaa ja tarjota apuaan se ei kansallemme riittänyt. Samaan aikaan monet tulivat yllättymään Jumalan avuista. Juuri tuolla Joensuussa pari kuukautta sitten nuori veli jolta aamulla piti amputoida jalasta isovarvas, rukoilimme tätä asiaa ja pyysimme Jeesusta avuksi, illalla tulee kirurgi tapaamaan leikattavaa ja aikansa sitä varvasta tuijottaa ja tuohtuneen toteaa ”en minä kyllä ymmärrä mitä vasten joku on määrännyt leikkaamaan terveen varpaan pois”

Suren sitä kuinka sinä Herra tahtoisitkin auttaa ihmisiä heidän ongelmissa mutta harvoille se kelepaa. Niin kuin sillekkin yhdelle mummulle joka päivätansseista tuli rollaattorin kanssa ja ontui jalkaansa. Hänelle tarjottiin, että Jeesus voisi sinua ehkä auttaa vastaus oli ”Etkö sinä tyhmyri näe että minulla on ongelmia jo iliman sun Jeesustaskin”

Jumala vaikka hän lähettää näin vakavia asioita puhumaan niin hän hoitaa omiaan rakkautensa voimalla ja lohduttaa Jeesuksen armolla ja laupeudella. Tästä oli koskettava tilaisuus Oulussa vuosia sitten, läsnä oli salin täyteinen kuulijakunta Ja kun olin puheeni pitänyt ihmiset vain istuivat ja minun piti kolme eri kertaa nousta ilmoittamaan että tilaisuus oli nyt loppunut ja edelleen oli hiljaista ja sitten yksi sisar murtuneella ääneellään nousee sanomaan ” kuinka sinä olet voinut puhua näin vakavia asioita sellaisella rakkaudella ettei täältä kukaan meistä halua lähteä pois tässä on meidän niin hyvä olla”

Vastasin ”koska Jeesus on luvannut olla kanssani ja myös teille sen vakuuttanut sanastaan josta olette päässeet maistamaan kuinka totta se on kun hän lupaa Luuk. 21:28. Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”

Ja niin me nousimme ylös ja tapani mukaan lauloimme Herralle ylistysvirren.

Hyvä lukijani en ole tahtonut näillä asioilla pöyhkeillä vaan todistaa että sama Jeesus tahtoisia sinuakin etsiä ja löytää myös sinut siksi älä pakene hänen kutsumistaan vaan huuda häntä avuksi nyt kun vielä on löytämisen aika.

Tällaisin terveisin täältä Peuraniemestä 

 

Sana sunnuntaiksi

6.2.2022

 

 

Aino Maria istuu olohuoneensa nojatuolissa ja odottaa, hän tietää ettei odota turhaan. Yli yhdeksänkymmentä elettyä vuotta ovat riisuneet paljon terveydestä niin että hän voi sen enempää selittelemättä sanoa ettei terveydestä ole paljon muuta kun muistoja, että terveenäkin on oltu , joskus.

Nyt viimeiset vuodet on näkökyky mennyt niin ettei pysty mitään lukemaan kun ei näe edes suurennuslasien avulla. Iloa on ollut siitä, että lapset ja laastenlapset pitävät yhteyttä.

Olen tavannt Aino Marian yhden kerran yli kolmekymmentä vuotta sitten ja siitä lähtien hän on soitellut ja pyytänyt yhteistä rukousta lastensa perheitten puolesta.  Viikko sitten hän kertoi mikä ilo hänellä on tyttären pojasta jo yli kolmekymppisestä miehestä. Timo Anterosta jota hän juuri odottaa tulevaksi.

Timo Antero oli lahjakas nuori ja lähti aikanaan opiskelemaan ylioppistoon ja valmistui akateemiseen hyvin palkattuun ammattiin ja oli innokas alansa kehittäjä ja tutkija. Mutta sitten alkoi yllättäen kaikki elämässä mustua, alkoholi ja huumeet ja muuta ja muuta kans.

Kaikki oli kaatunut niin äkkiä ettei sitä voinut ymmärtää mikä tämän kaaoksen nimi on. Mitkään hoidot ja terapiat eivät muuta kun lisäsivät vauhtia noina vuosina ja niin katsottiin että on syytä lopettaa ne kun miehellä ei ole mitään halua edes päästä irti kierteistä.

Aino Maria mummona ei jättänyt rukouksia, öisin usein tyyny oli kyynelin kasteltu kun oli Jeesukselta enään ainut mahdollisuus mahdollista. Sen mummu tiesi ja välillä sitten kun ei itse jaksanut soitti ja kertoi mikä on nyt sen ja sen lapsen perheen tilanne ja sitten pyyntö että voisitko veli rukoilla tämän Timo Anteron puolesta ja monet kerrat rukoiltiin ja odotettiin mitä Jeesus vastaa ja koska. Ja aina jäi sellainen voimakas tuntemus, että tämän mummon rukouksiin tulee vastaus. Ja se tuli niin että on vain suuri ihmetys ja tosiasia, että vain Jeesus oli joka toi täydellisen avun. Ja tuo rakas Timo Antero on päässyt vapaaksi ja on nyt niin valoisa ja elämänhaluinen ja käy töissä. Eikä siinä kaikki vaan Jeesus vastaa myös sanastaan kun hän on luvannut

Luuk.6:38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.”

Ja tässä on tuo Jeesuksen sana totta Aino Marian kohdalla. Nyt kun hän ei pysty enään rakasta raamattuaan lukemaan vaikka kuinka olis halu, niin tämä entinen tuhlaajapoika joka oli kaikkensa tuhlannut niin ettei koiratkaan enään ilenny häntä haukkua vaan käänsivät naamansa, vetivät häntänsä koipien väliin ja painuivat koppiinsa.

Tämä sama ja täydelleen vapautunut mies Timo Antero tulee suoraan töistä päästyään rakkaan mummunsa luokse ja lukee hänelle Raamatusta monia sivuja niin, että joskus mummu on siihen tuoliinsa nukahtanut ja viereisellä tuolilla Timo Antero tekee jo omia työtehtäviään ja sitten aikanaa hyvästelee mummonsa ja lupaa tulla taas huomenna.

Oi kuinka siunattu tuhlaajapoika sinun paluusi olikaan

Olen vuosien myötä kuullut lukuisia vastaavia kertomuksia kuinka vielä tänäkin päivänä on Jeesuksen lupaukset voimassa

Matt. 9:2 ”Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”

Matt. 9:6 6. Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi.

Tämä Aino Maria on myös vuosikymmenet rukoillut minun työni ja perheeni puolesta elikkä on suloista sanoa, että ollaan vähän niinkuin ennen tehtiin väkivelkaisin.

Rakkaat tuntemattomat ja tunnetut mummut ja papat kysyisin löytyykö sinulta sellaista uskoa tai edes aikaa kun on ollut Aino Marialla kestävyyttä vaikka näytti ettei ollut enään mitään toivoa. Ystävä hyvä et sinä pelkällä huokailemalla mitään Jumalan vastauksia voita niillä huokailuilla sinä vain petät isesi ja jopa muutkin. Jumalan lupaa sanassaan :

Jer. 29:11- Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä.Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne. Ja niin minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra, ja minä käännän teidän kohtalonne.

Tartu tähän lupaukseen äläkä enää sano mitä se toimittaa.

Tällaisin terveisin pitkästä aikaa täältä hiljaisesta Peuraniemestä

Olavi Mäkelä

4.6.2021

Psalmi 90: 12  Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.

28.04.2021 

alla muistokiitos Leilan hoidoista, julkaistu paikallislehdessämme

 

Herra Jeesus minä kiitän sinua niistä auttavista käsistä jotka apua ja hoivaa tarvitsevat niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina.  Sillä hän on luvannut niille jotka häneen viimeisenkin toivonsa laittavat:

Jes. 46:4. Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.

PS: 8:6-. Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,

niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?  Sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;

1 Kor 13:13. Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Tällaisin uupunein mutta kiitollisin mielin nämä muutamat rivit hiljaisesta Peuraniemestä

Jumalan siunausta ja hänen etsimisensä aikoja kaikille toivottaen

Olavi Mäkelä

lisäys: (alla oleva teksti ei ollut lehtikirjoituksessa)

yllä olevan kuvan ottaminen oli merkillinen. Oli nimittäin pääsiäisviikko ja tapani mukaan olin laittanut kymmenille  pääsiäistervehdyksen mukana jonkun puhuttelevan kuvan viestiin liitettynä. Nyt en etsimälläkään löytänyt vaikka pengoin ja etsin mutta turhaan. Menin sitten ajallaan Leilaa syöttämään tuonne vanhainkodille jossa olin joka päivä käynyt. Hämmästys oli melkoinen kun Leila oli juuri tuotu saunasta ja tukka niin ihanan pestynä ja sitten oli hoitajat laittaneet suloisen palmikon ja nuo kukkaset ja noita kukkasia oli vielä tyynyllekkin ripoteltu. Voi sitä sanoin kuvaamatonta iloa ja ei ollut pääsiäisviesteihin laitettavasta kuvasta enää muuta kun kiitosmieltä.

14.02.2021

 

Joel, ystäväperheemme seitsemästä lapsesta istuskeli kesäflunssan kourissa viime kesänä. Ja kun oli oikein surkia olo niin monien vaiheitten jälkeen Jeesus lähetti hänelle lohduttajan, ja ihan kämmenelle istahtamaan eikä sillä näyttänyt olevan kiirettä tai pelkoa pois lentääkseen. Siinä ne pitkän aikaa tuijottivat toisiaan Joel ja tuo pikkuinen lintunen. Joel ehti huutamaan äidilleen ”tuu ottamaan kuva”.

Ja tässä se kuva nyt sitten on. Tälaisilla lohduttajilla on myöskin varmasti jotakin asiaa sanottavanaan. Ja tämä perhe jonka tunnen hyvin pitkältä ajalta tuntee Jumalan Sanan ja ovat vuosien aikana nähneet monesti todeksi sen tosi asian että ”Jumala puhuu tavalla tai toisella” kuten Jobin 33:14 kerrotaan.

Ja tuohon kuvaan nähden Psalmi 91:1. ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, se sanoo: ”Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan. Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus. ”

Kun jokin aika siten vierailin Joelin perheen luona ja olin lähdössä kotimatkalle oli koskettavaa kun olohuoneessa pidimme vielä yhteisen rukoushetken ja kuinka vanhemmat kehoittivat: ”lapset siunatkaapa Olavikin vielä ennen ku lähtee”

Voi hyvänen aika pienin, olisiko ollut vielä kahdenkaan vuoden ikäinen juoksi syliini, kietoi kätensä olkapäille kun eivät vielä kaulan ympäri ylettyneet, sitten toiset isommat asettuivat eteeni, laskivat kätensä minun poloisen päälaelle ja yhdesssä reippaasti pyysivät ”Herra sinatkoon sinua Olavi ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa…..”

Lopuksi vielä toivottivat koko perheeenä että ”siunaa Jeesus myös Leila vaimoa ja kaikkia heidän lastensa perheitä.”

Rukouksen pidettyään kummilapseni Elia joka viiden vuoden ikänsä korkeudelta katsoi minua ja totesi: ”tämmöstä tämä Olavi sitten on”

Olipa suloista lähteä kyynelsilmin kotimatkalle tällaisen taivaallisen lintuparven saattelemana.

Tällaisin tervehdyksin pitkästä aikaa, sillä jostakin syystä en ole jaksanut kirjoitella

Peuraniemessä 14.2.2021

Olavi Mäkelä

19.11.2018

Tuomiosunnuntain  aihe

yllä: Kuvia Kaliforniasta eräästä kokonaan tuhoutuneesta kylästä, koko kesän v 2018  raivonneista metsäpaloista

Aikoinaan Jumala varoitti satojen palvelijoittensa välityksellä Kaliforniankin kansaa kaikesta siitä saastasta mitä sieltä alettiin levittämään jo yli kuusikymmentä vuotta sitten kun kokonaisia kaupunkeja rakennettiin ja valjastettiin pelkästään porno ja murha elokuvien tuottamiseen. Näillä varoittajilla oli Jumalan sanasta vakavat sanomat kuinka tulee käymään niille kaupungeille ja kansalle jotka pitävät heidän varoituksensa halpana.

Sananlaskut 1: 24. Näin sanoo Jumalan sana: ” Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, 25. vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, 26. niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; 27. kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. 28. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. 29. Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa 30. eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, 31. saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan. 32. Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa. 33. Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

Mitäpä mahtanee Jumala ajattelevan tällä hetkellä meistä suomalaisita ??  jotka olemme niin monessa hyljänneet Jumalan tarkkaan asettamat rajat sellaiselle elämälle, että siitä voidaan sanoa ” näin on Jumala meitä siunannut”  Sillä katsos Jumalasta luopunut kansa ottaa jumalakseen useinmiten kaiken sellaisen mikä sotiin Jumalan luomisjärjestystä vastaan, ja se on myös aina kapinointia Jumalaa vastaan. Niitä ovat  homous, lespous, lasten raiskaukset, abortit, huumeet lailliseksi ja eutanasiakin rientää kun sen eteen ensin kansaa kypsytetään jne jne

Paljon on kuitenkin vielä kiittämisenkin aihetta.  Itse olen monessa asiassa ollut huonona esimerkkinä. Mutta monelle olen sanonut ja niin nytkin sanon kuinka kiitollinen mieli on ollut näistä yli kymmenestä vuodesta jolloin puolisoni on tarvinnut kaikessa täydellistä auttamista. Ja kuitenkin tämä on ollut parasta elämäni koulua ja ilolla on tahtonut antaa Jeesukselle kiitoksen siitä, että hän on meitä auttanut ja kiitoksen myös siitä että yhteiskuntakin auttaa monin tavoin ja nekin ovat Jumalan hyvyyttä.

 

Jumalan oma sana on se kantava voima joka on meitä eteenpäin kuljettanut.

Jesaja 43:  Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun. 2. Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi, eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta. 3. Sillä minä olen Herra, sinun Jumalasi, Israelin Pyhä, sinun vapahtajasi….

Lisäys yllä kirjoitettuun 16.3.2019

1.3.2019 – Sanoman piirikunta Kaliforniassa kärvistelee rankkojen tulvien keskellä paikallisen joen tulviessa kovien sateiden seurauksena.

Hirvittävät tulvat yllättivät ja ihmiset eivät ehtineet yövuoteeltaan turvaan vaan paljon ihmisiä hukkui ja yksinkertaisesti katosivat tulvan vieminä. Kaduilla sikin sokin  olevista autoista näkyi vain osa katoista.

Raamatussa sanotaan ”turmio yllättää heidät yövuoteilleen” (Etsin vielä tuon paikan Raamatusta. Ja ihmiset eivät ymmärrä etsiä Jumalasta suojaa silloin kun hän löydettävissä vielä olisi. Koska hänen etsimisensä ja löytämisensä aika olisi nimenomaa rauhan aikana.Silloin hän antaisi vielä tulla Hänet löydetyksi.

1.7.2018

 Minun olisi pitänyt tämä kirjoittaa jo viime syksynä mutta en ole halunnut tätä kirjoittaa .

Nimittäin jo kahtena edellis syksynä jatkuvat sateet pilasivat paljon viljaa pelloille. Meitä oli monia Helsinkiä myöten jotka paljon rukoilimme ,että Herra lähettäisi vielä poutia niin ,että nuo viljat saataisiin puitua ja niinkuin sitten tulikin parin viikon kuivat tuulet ja edes jonkilaista jyvää sieltä monet saivat.

Samaisena syksynä 2017 kun viljat oli puitu oli paikkakunnalla MTK:n joku aluekokous ja sen päätteeksi oli seurakunta uutisissa ilmoitus että he viettävät seurakuntatalolla ”toisenlainen torstai” tilaisuuden ja sinne oli järjestö palkannut Suomen tunnetuimpiin lukeutuvan ”naurattajan” kaksimielisyyk-sineen. Ennen tilaisuutta minulle tuli Herralta moneen kertaan sana ”mene sanomaan kirkkoherralle ettei hänen pidä mennä tuohon tilaisuuteen loppurukousta pitämään” niinkuin oli lehdessä ilmoitettu. Minä en kuitenkaan tätä kehoitusta totellut. Mutta kun tilaisuus oli pidetty tuli minulle uudelleen Herralta sana. ”Minä lähetän heille vastauksen”

Uskon että vastaus on tämä kuiva kesä, siitähän Herralta tuli merkki kun kirkkoherra oli juuri suorittamassa kevätkylvöjen siunausta järven toisella puolella Leppälahdessa ja kuinka pellolle imestyi tuo savi pyörre. Alla lehden  toimituksesta saamani valokuva. Pyörteen korkeus n.  20-30 m.

Kaikkein surkein tilanne on tuolla Etelä-Suomesa jossa paikoin kaikki on menetetty. Porinkin alueelta maanviljelijä on soitellut ja kertonut että kun jo kahden edellisenkin vuoden lannoitteet ja siemenet on velkana jne…

Virressä 462 sanotaan ”Hän onneen meidät ohjaa ,myös aikaan vaikeaa…”

Minulta on ollut näitä kirjoituksia kymmeniä tässä paikallislehdessä vuosien aikana mutta en ole koskaa enne kirjoittanut asiaani näin raskain sydämin ja kuitenkin siinä toivossa että tämä kirjoitukseni edes jonkun panisi ajattelemaan sitä todellisuutta ,että on todella Jumala joka tahtoisi meitä kaikessa auttaa mutta meidän ihmisten kopea mieli Jumalaa kohtaan ja jopa täysin hailee ajattelu vie ja murentaa pois peltojenkin siunauksen

Jer. 29: 11 Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. 12. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä. 13. Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne.

Aikoinaan Kuopiossa Kallaveden jäällä pidettiin vuosittain kymmenien kilometrien pituista maraton luistelu kilpailuja johon osallistujia oli ilmoittautunut kymmenistä maista. Useana vuotena peräkkäin oli kutenkin ollut niin heikot jäät että kisat oli jouduttu paruuttamaan. Mutta nyt kyseisenä talvena olivat pakkaset olleet todella kovat ja jäätkin olivat paksut. Kisoja edeltävänä iltana kuuden maissa kuuntelimme Leila vaimoni kanssa Savon alueuutisia koska asuimme silloin Pohjois-Savossa. Uutisissa haastateltiin noitten kisojen toiminnanjohtajaa ja radiotoimittaja kysyi häneltä ” oletteko ihan varma että kisat nyt viimeinkin huomenna pidetään” ? tähän kisojen johtaja vastasi kahteen kertaan ” olen ihan varma ettei löydy mistään sellaista voimaa joka voisi osoittaa esteen kisojen peruuntumiselle” Nousin välittömästi pöydästä jossa olimme Leilan kanssa syömässä, laitoin radion kiinni ja menin polvilleni lattialle ja aloin rukoilla tuon pöyhkeilijän puolesta ”Herra Jumala Jumala minun Herrani sinä olet kuullut tuon miehen sanomiset ja minä tiedän tässä ja nyt että minulla on Jumala taivaassa jota vastaan hän on noussut kuule minun pyyntöni ja vilpitön rukoukseni ja anna anteeksi kaikki se mitä hän on nyt sinua vastaan todistanut…. ” Noustuani ylös sanoin vaimolleni ” kuulehan Leila tähän asiaan ja rukoukseeni tulee pian vastaus ” Illalla nukkumaan mennessä ulkona oli pakkasta 26 astetta. Mutta kolmen aikana yöllä alkoi kuulua ulkoa valtaisa kohina ja ryntäsin ulko-ovelle katsomaan mikä se oli ja vettä tuli niin ettei sitä aina kesä sateillakaan sellaisella pauhinalla tule ja kaiken lisäksi muutamassa hetkessä katolla olevat lumet syöksyivät alas.

Kaksi päivää myöhemmin oli Savon Sanomissa puolen sivun kokoinen kuva tuosta samaisesta miehestä joka kumisaappaat jalassa ja molemmat kädet kohotettuina taivasta kohti seisoi Kallaveden jäällä saappaat suuta myöten vedessä ja kuvan alla monen sentin korkuisin kirjaimin teksti ” minä antaudun” eikä siinä muuta tekstiä ollutkaan.

2 Sam 22:28. Ja sinä pelastat nöyrän kansan, mutta sinun silmäsi ovat ylpeitä vastaan, sinä alennat heidät.

Kaikkia teitä Jeesuksen nimeen siunaten ja Hänen löytämisensä aikoja koko paikkakunalle rukoillen

Sana sunnuntaiksi 22.04.2018

 

Kasperi Kovalainen oli hänen oikea nimensä mutta jo muutaman vuoden ikäisenä kotiväkeä lukuunottamatta kyläläiset alkoivat kutsua häntä Hemmaksi. Hemma ontui pahasti toista jalkaansa ja toisella kädellään hänen täytyi kulkiessaan kantaa toista kättään kun se oli ollut syntymästä saakka hervoton. Äitinsä oli ommellut hänelle sellaisen pienen olkalaukun, että sen hervottoman käden saattoi sujauttaa laukkuun niinkuin taskuun joten kulkeminen ja lasten touhutkin kävivät vähän luonnikkaammin. Puhuminen oli myös ajoittain vaikeata kun ikää kertyi. Usein ikäisensä kylän lapset etsiytyivät Hemmaa kiusoittelemaan ja yllyttivät toisia tappelemaan Hemman kanssa ja sitten naurettiin kun saatiin hänet raivoamaan. Ukot vetivät rauhassa tupakkia ja välillä huusivat toisilleen , ” että on se tuo Hemma nii ouron pöhölö” ja yllyttivät omia kakaroitaan kepeilläkin härnäämään häntä. Pitäjän rovastikaan ei ollut suostunut häntä vauvana kastamaan kun oli kuullut pojan vammoista kätilöltä joka velvollisuuksiensa mukaan oli tuonut pappilaan tiedot havainnoistaan. Rovasti oli vain todenut ”ettei hän ruppee riivattuja Jeesukselle kastamaan”

Hemmalla oli kuitenkin uskovaiset vanhemmat jotka toimittivat perheensä kanssa lapsen kastamisen. Lasta kastaessaan isänsä piti myös pienen puheen ja otti pojan käsivarsilleen ja sanoi läsnäoleville kohottaen samalla lapsensa korkealle ” voi sinä ihana lapsemme Kasperi joka Jumalan kirjoihin olet tällä nimellä kutsuttu mutta sinulle tulevat myös ne sudet jotka piirittävät sinua niinkuin sinun Vapahtajaasikin Jeesusta piirittivä, mutta ne jotka sinua toisella nimellä kutsuvat tulevat saamaan ajallaan vastauksen kun he toisilleen huokailevat eikö edes Kasperikaan saa tulla meitä lohduttamaan sillä sinun Jumalasi on luvannut ”Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.” Ps. 103:6

Näin ne vuodet kuluivat ja koluunkaan ei häntä otettu kun oli noita raivokohtauksia silloin kun terveet ronkkivat ne esille. Kasperilla oli kuitenkin sellainen pakopaikka kotipihansa takana jonka taakse hän oli itkien toisten kynsistä monesti paennut. Ja sieltä joku sisaristaan tai vanhempasa hänet löysivät kerta toisensa jälkeen polvillaan pää maahan painuneena ja sen hervottoman kätensä sormetkin hän oli terveellä kädellään pujotellut ristiin niinkuin niitten rukouksessa tulikin olla.

Tuli sitten ajallaan syksy ja vuosi oli 1939 talvisota oli alkanut. Erään kerran isänsä meni hakemaan Kasperia pakopaikastaan jolle hän itse oli antanut nimenkin ”lohutuksen kallio” ja Kasperi oli siinä tutussa asennossa ja itki, isänsä otti hänet siitä ylös ja pyyhki puseronsa hihalla poikansa kyyneleet. Kasperi oli oppinut ulkoa muutaman Raamatun lauseen jolla hän aina pakopaikkaansa mennessä tervehti Jeesusta Ps.73: 25. ”Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli. Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti. ”

 

Ps.91: 14. ”Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni. 15. Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.

Kasperi oli silloin jo 16 vuoden ikäinen. Tuvalle palaillessaan poika nykäisi isäänsä kädestä ja he pysähtyivät ”mitä nyt Kasperi ” kysyi hämmentynyt isä. ” isä tuolla kiven takana äsken soisoi minun edessäni kirkas enkeli ja se sanoi ”veljeni Kasperi älä itke älä itke joulun jälkeen minä lähetän teille paljon vieraita kaikki huoneet ovat täynnä ja pihassa kymmeniä hevosia rekineen veljeni Kasperi älä sinä silloin pelkää vaan ole rohkea” sitten se poistui.

Sisään tullessaan muutkin kuulivat tämän kohtaamisen ja ihmettelivä suuresti. Ja kyllähän se tapaus sitten kylällekkin levisi ja sitä nauroivat , että luuleeko se tuo pöhölö että hänelle niin suuret hautajaiset pidetään.

Uusi vuosi 1940 oli alkanut ja sen myötä hirvittävät pakkaset ja lumien määrät. Rajan tuntumasta oli määrätty kaikki kansa evakkoon. Kasperin koti tuolla Karjalan rajamailla oli tavallista isompi hirsirakennuksineen ja rajalle oli kuitenkin matkaa viitisenkymmentä kilometriä, mutta kansan oli nyt sieltä rajalta lähdettävä kiiruusti pakoon. Eräänä iltana vaeltava kansa täytti kaikki huoneet mitä Kasperin kodissa oli. Siinä niitä nyt oli lattioilla vieri vieressä uupuneita vaeltajia pakomatkallaan jatkaakseen aamulla taas eteenpäin. Pihalla oli kymmenittäin hevosia rekien edessä.

Kun aamu koitti ja ensimmäiset olivat jo silmiään availleet ja öljylamppujakin oli jo muutama sytytetty kuului tuvassa valtaisa huuto, ” näin sanoo Kasperi Kovalaisen Jumala tänä yönä seisoi minun edessäni sen Jumalan enkeli jonka oma minä ja minun isäni perhe on, talvisota loppuu 13 päivä maaliskuuta tänä vuonna. ”

Yöpynyt kansa jatkoi aamulla matkaansa ja vielä pihalla monet toisilleen sanoivat ” on sitä monenlaista tolloa tämänkin kylän raitilla huutamassa” Mutta talvisota loppui juuri sinä päivänä kuin Kasperille Jumalan sanansaattaja oli kaksi kertaa sen käynyt ilmoittamassa.

Kansamme historia kertoo , että sota käynnistyi uudelleen. sillä Jeremia 32:33 on siihen vastaus miksi niin  tapahtui. ”He ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; ja vaikka minä olen opettanut heitä varhaisesta alkaen, he eivät ole kuulleet eivätkä ottaneet varteen kuritusta.”

 

 

Edesmennyt valtiomies JW Snelman sanoi aikoinaan ”kansa joka ei tunnusta ja tunne menneisyyttään ei sillä ole myöskään tulevaisuuttaan. Tällaisin SUOMI satavuotis terveisin

Sana sunnuntaiksi 1.4.2017

” Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova: 2. ”Nämä eivät minua miellytä”; ennen kuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet … ” Saarn.12:1-2

Saarnaaja 3:1 ”Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. 2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. 3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa. 4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä. 5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. 6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois. 7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua. 8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.”    

Tällaisin kevät terveisin Peuraniemestä 1.4.2017  Olavi Mäkelä

SANA SUNNUNTAIKSI 14.01.2017

Oli juhannusaatto jokunen vuosi sitten, pääkaupunki oli lähes tyhjentynyt. Laakson kaupunginosan pallokentän laidalla istuu ammattiinsa juuri valmistunut Eila. Siinä hän on istunut jo pitkän tovin itkenyt ja tuijottanut yhteen ja samaan suuntaa. Parivuotta kestänyt avioliitto on hajoamaisillaan eikä näytä olevan mitään puhe yhteyttä toiseen osapuoleen. Eila on tehnyt päätöksensä että tämä juhannus on hänen viimeinen päivänsä. Hänen koko yläruumiinsa on vajonnut käsien varaan polvien päälle ja lohduton itku alkaa olla jo suoraa huutoa.

Viimein Eila kuulee että jonkun laahustavat askeleet lähestyvät häntä ja kun hän nostaa päänsä ylös niin siinä hänen edessään seisoo puliukko toisessa jalassa kumisaapas ja toisessa sandaali sekä monta muovikassia molemmissa käsissä. Ukko tuijottaa hetken Eilaa sylkäisee maahan että saisi jotakin sanotuksi. ” älä sinä tyttöparka itke vaan usko syntis anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä… lähe nyt sinä tuonne päin niin minä menen tännepäin kyllä minäkin sen vielä löydän …Jeesuksen.

Kun ukko oli lähtenyt Eila huomaa että hänellä on käsittämätön elämänhalu lähteä liikkeelle. Ja samana iltana hän kävelee suoraan lähimpään kirkkoon ja siellä oli menossa juhannusyön tilaisuus jossa julistettu Jumalan sana vahvisti ja rohkaisi häntä edelleen. Puhuja puhui koko ajan hänelle niin kuin ei kirkossa muita olisi ollutkaan ja kyseli ”missä sinä ystävä olet tänäkin päivänä värjötellyt ja toivottomana laskenut päivien loppumista. Mutta kuule ystäväni sanon sinulle rakkaasti sinun tilanteeseesi ei ole mitään muuta vastausta kuin Jeesus vain ja ainoastaan Jeesus ja hän on tänä iltana valmistanut sinulle kuten Raamattu lupaa. Joh.14:27 ” Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” Tuona iltana hänelle julistettiin täydellinen syntien anteeksi anto Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä.

Eila palaa kotiinsa jossa puoliso on humalaansa sammuneena. Mutta jo muutamien päivien aikana alkaa tapahtua avioliitossa muutos kun puhe yhteys löytyy….. Heidän avioliittonsa eheytyy ja mieskin on saanut tulla tuntemaan Jeesuksen. Tarina olisi  pitkä mutta tämän verran tästä kaikkein tärkeimmästä mitä Jeesus tahtoo tänäänkin monien perheitten kohdalla tehdä.

Sitten vielä toinen asia

Vuosia sitten ( ei täällä Reisjärvellä tapahtunut ) kaksi veljeä eräässä tilanteessa loukkasivat puheillaan minua syvästi. Ja minä päätin,  että oottakaahan veljet kun arki koittaa niin minä käyn teistä esimiehillemme vähän juttelemassa.

Siinä oli kuitenkin pyhäpäivä välissä ja menin kirkkoon. Kun tilaisuus kirkossa oli loppumassa viereni asettui istumaan keski-ikäinen nainen joka haisi kaljalle ja tupakille ja inhottavalle hielle. Olin vuosien varrella jotakin tässä Jumalan koulussa oppinut. Laitoin käteni suuni eteen ja sanoin itselleni ääneen ”pidä nyt Olavi suusi kiinni ja kuuntele mitä tuolla naisella on asiaa”. Samalla se nainen laittoi kätensä ristiin ja rukoili ääneen ”Jeesus sinä yksin tiedät mitä tämä vieressäni oleva veljeni on aikonut huomenna tehdä kun tiedät miten häntä on loukattu toisten veljien taholta, mutta Jeesus sinä olet luvannut kuulla syntisenkin naisen rukoukset kun se sydämestä lähtee ja siksi minä rohkenen pyytää sinulta oi Jumalan Karitsa älä anna tämän veljeni mennä tuolle aikomalleen kanteluasialle. Vaan laske nyt hänen ylleen rakkautesi ja anteeksi-antamisesi henki ja rakastaa näitä ruoskijoita niin kuin sinä häntä itseään olet rakastanut kiitos Jeesus että kuulet rukoukseni.”  Nainen lähtee kun on saanut asiansa toimitettua. Ja minä tiesin, että tämä varmasti oli Jeesuksen lähettämä viestin tuoja kun minulle tulee sydämelleni Jumalan Pojan oma sana.  

Matt. 21:31-  ” Jeesus sanoi heille: Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.”

Mitä näihin kahteen tapahtumaan voisi arkikielellä sanoa kun kolmisenkymmentä vuotta maamme seurakunnissa kiertelin ja niin monesti tulin näkemään sen tosi asian, että Jumala on sitoutunut omaan sanaansa ja myös siihen kenen välityksellä Hän kulloinkin totuutensa ja kutsumisensa julki saattaa. Siihen ei Hän suinkaan aina vaadi että puhujalla tulee olla kravatti tai liperit leuan alla ja että vain niitten kantajien puheet tulee ottaa todesta. En halua ketään tällä loukata mutta tämän olen tullut todeksi näkemään.

Aikoinaan Jumala puhui Moosekselle palavassa pensaassa, Portto Raahabin kautta Joosuan lähettämille vakoojille Joos. 2: 4-, Bileamille aasintamman suulla 4.Moos. 22:25, Pilatukselle Jeesusta kuulustellessaan hänen jumalaton vaimonsa lähetti keskellä yötä miehelleen sanoman Matt.27: 19 ”Älä puutu siihen vanhurskaaseen mieheen, sillä minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä.” Luetteloa voisi jatkaa vaikkapa seuraavan sivunkin täyteen mutta tämä riittänee.

Siunattua uutta vuotta kaikille lähellä ja kaukana oleville. Ystävä etsi nyt sinäkin Jeesusta kun hänet vielä löytää voidaan ehkä tämän kirjoituksen olen juuri sinulle  rohkaisuksi kirjoittanut.

Sana sunnuntaiksi 1.11.2016

Viitisentoista vuotta sitten kuuntelin aamupäivän uutisia jossa kerrottiin seuraavana päivänä Pohjois-Norjan Strömsössä alkavasta Pohjoismaiden ministerineuvoston kokouksesta johon Suomenkin ministereitä oli menossa. Ymmärsin että minun tulisi rukoilla tuolle matkalle varjelusta sillä uutista kuunnellessani tuli sellainen peljästynyt olo, että se lentokone putoaa alas. Koko iltapäivän tuo pelko ajatuksissani vain kasvoi ja kasvoi. Kuuden aikaan illalla soitin tästä pelostani eräälle tuntemalleni uskovaiselle kirkkoherralle joka myös ymmärsi ottaa vakavasti tämän soittoni. Rukoilimme Jumalan varjelusta tuolle matkalle mutta silti ahdistus loppuiltaa kohden vain lisääntyi niin, että pyysin jo Jumalaa varjelemaan minun järkeni tässä tuskassa. Vielä yhdentoista aikana illalla soitin itkien uudelleen tuolle kirkkoherralle että se lentokone tulee putoamaan alas ja kaikki siinä olevat saavat surmansa. Nöyryytimme sydämemme Jumalan kasvojen edessä ja pyysimme,  ”Jeesus sinä olet kutsunut palvelijasi rukoilemaan tämän onnettomuuden vuoksi ettei sitä tapahtuisi”. Rukoilimme pitkään kunnes sydämelleni laskeutui käsittämättömän suuri rauha ja sitten ihmeellinen kiitosmieli, sillä moneen kertaan siinä puhelun lopussa toistin ”kiitos Jeesus sinä olet totisesti voimallinen estämään tämän hirvittävän onnettomuuden.”  

Kävin uupuneena nukkumaan ja heräsin aamulla puhelimen soittoon kun se kirkkoherra soitti ja kysyi ”oletko kuunnellut aamun uutisia? siinä kerrottiin, että se lentokone on juuri äsken tehnyt hätälaskun Tampereen Pirkkalan lentokentälle ja kaikki matkustajat on siirretty toiseen koneeseen”. Puhelun päätyttyä vedin peitot korvilleni ja itkin ja itkin sitä, että minulla on Jeesus joka kutsuu, kuulee ja synnyttää rukouksen mielen ja saan olla hänen työtoverinaan. Sillä onhan hänen sanansa jälleen kerran käynyt toteen niin kuin monesti ennenkin kun hän on luvannut:

Matt. 18:19 minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.

Seuraavina päivinä minä koin kehotusta soittaa noille tunnetuille ministereille ja kertoa että Jumala oli heidät varjellut. En sitä kuitenkaan tehnyt kun ajattelin etten tee nyt tästä lisää aihetta vaikka ei hän tiedotusvälineet olisi tätä millään tavalla uutisiinsa ottanut sillä Jeesushan ei heille merkitse yhtään mitään. Siitä etten soittanut näille ministereille jäi minulle Pyhä Henki moneksi päiväksi suremaan että olin peljännyt todistaa heille kuinka Jumala oli Jeesuksessa varjellut heidän henkensä.

Miksi tuollainen tuska jota vuosien varrella olen monessakin tilanteissa saanut maistaa. Ja aina on tullut myös vastaus eli apu ja varjelus mistä sitten milloinkin on ollut kysymys. Katsokaas Jumala on hyväksi nähnyt tällaisenkin lahjan tarpeellisuuden (sillä lahjana sitä kaikesta huolimatta pidän) sen tähden että ihmispoloinen ottaisi vakavasti sen rukous tehtävän joka on kulloinkin sydämelle laskettu ja sitä paitsi sitähän varten meidän tulee rukoilla että niihin tulisi myös vastaus ja näin ollen saa olla Jumalan työtoverina. Niin kuin Paavalikin sanoo 1.Kor 3: Sillä me olemme Jumalan työtovereita; te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus. 10. Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. 11. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.

Me voimme paljonkin omasta mielestämme rukoilla mutta sitten ei jäädä odottamaan vastausta. Sillä ei Jumala ole kuuro, sen todistaa meille hänen oma sanansa

Raamatun sananlaskuissa 24:11 Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.

Raamatussa on satoja kertomuksia joissa Jeesukseen uskovat ihmiset todistavat mitä Jumala on heille ja heidän kauttansa tehnyt. Eivätkä nämä ihmiset niissä niin kun en minäkään tässä tahdo itseäni korostaa vaan kertoa siitä Herrasta jonka kanssa saan matkaa tehdä.

Onhan niitä toki ollut paljon ilojakin.

Olin kohta tuon yllä kertomani tapahtuman jälkeen suuressa kauppakeskuksessa Iisalmessa ja siinä ihmisvilinässä ostoskärryä työnnellessäni tuli suloinen kiitosmieli ja vetäydyin pääkäytävältä syrjemmälle, laitoin käteni suuni eteen ja hiljaa ajatuksissani toistin vain sanoja ” Herra Jeesus ole kiitetty Herra Jeesus ole kiitetty…..” ja kun kiitosmieli lakkasi kysyin ”Jeesus oletko auttanut jotakin jonka asiain puolesta olen saanut sinua näin jo etukäteen kiittää?”  Samalla hetkellä soi kännykkä ja soittajalla oli sellaiset terveiset, että kaikki mitä ostoskärryssäni oli tuntui niin halpamaiselta ja laitoin tavarat sinne mistä olin ne ottanutkin.  Palasin tyhjänä kotiin ja siellä Leila vaimoni kanssa suuresti ihmettelimme ja kiitimme kun olimme vuosia tuon ihmisen ja hänen perheensä asiaa rukoilleet ja nyt oli tullut Jumalan aika vastata ja meidän osamme oli vain kiittää.

Ps. 103:1- Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. 2. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, 3. hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, 4. joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,

tällaisin loppusyksyn terveisin täältä Peuraniemen rannalta 1.11.2016

olavi mäkelä

Sana sunnuntaiksi 20.07.2016

Gal.6:7  Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata; sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.

Aino oli kymmenet vuodet ollut asiakirjojen tarkastajana valtion virastossa. Hänellä oli pelottava kyky hyppyyttää ihmisiä loputtomasti ainaisilla uusilla muutoksilla ja vaateilla. Monet jotka tulivat asioimaan kysyivät neuvonnasta eikö olisi joku toinen virkailija. ”Ei ole vastattiin”. Monet kääntyivät jo asianajajienkin puoleen mutta he eivät ottaneet Ainon aiheuttamia asioita käsittelyyn. Aikanaan Ainolle pidettiin komiat eläkkeelle siirtymis juhlat ”kaiken varalta”.

Aino ehti olla muutaman vuoden eläkkeellä. Kun pelko mitä hän oli muihin kylvänyt yllätti hänet niin perusteellisesti, etteivät mitkään lääkkeetkään tuoneet siihen helpotusta. Nyt hän on lähes kaksikymmentä vuotta elänyt erakkona rivitalo asunnossa monien lukkojen takana verhot ikkunoissa ja monet turvaketjut ovissa. Ainoastaan tyttärensä hän juuri ja juuri päästää sisälle tuomaan kaupasta ruokaa, mutta ei lapsenlapsia joita tyttärellä on jo kolmesta avioliitosta. Alkuunsa Aino yritti hakea helpotusta viemällä kymmeniä pussillisia uniikki vaatteitaan kirpputorille ja touhusi sitten paikallislehdenkin ottamaan valokuvia ja tekemään ison jutun siitä miten laupeuden työtä voidaan harrastaa, mutta pelko vain paheni eikä kukaan tuonut siihen lohdutusta.

Raamatun Saarnaaja sanoo. 3: 1 Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla  4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä. 5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. 6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois. 7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua. 8. Aika on rakastaa ja aika vihata…..

Kari alle nelikymppinen perheenisä tunnetaan samassa kaupungissa siitä, että hän rakastaa Jumalan sanaa ja ahkeroi kaikessa kuuntelemaan lähimmäisten tuntemattomienkin huolia ja neuvoo myös rohkeasti ihmisiä rukoilemaan Jeesukselta apua. Mutta monet vastasivat, että ethän tuota ole itsekkään sairauteesi apua saanut. Karilla nimittäin oli synnynnäinen sydämen vajaa toiminta johon ei apua löytynyt.  Kulkeminen oli käynyt niin vaikeaksi, ettei kotinsa rappuja enää jaksanut nousta kuin askeleen kerrallaan ja sitten oli levähdettävä.

Olen tuntenut Karin kymmenisen vuotta ja aina kun hän on käynyt meillä tai soittanut on minulla ollut suuri ilo siitä, että hän heti kertoo mitä Jeesus teki täällä ihmisten keskuudessa ollessaan. Minua hän usein muistutti siitä, että meidän tulee Olavi olla palavat sille kutsumukselle johon Jeesus on meidät kutsunut. Ja aina hänen yhteydessään on saanut kokea ja maistaa sen todeksi mitä psalmien kirjoittajakin oli kokenut  Ps. 34:  9. Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa! 10. Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.

Kolme vuotta sitten Herralta Jeesukselta tuli Karille apu ja vastaus. Soitin hänelle ja kerroin mistä on nyt soitossani kysymys ja sitten rukoilimme. Seuraavana päivänä Kari ihmetellen seisoo koti ovellaan molemmat kädet puristettuina rintaansa vasten suuresta hämmennyksestä ja katselee siinä vielä taakseen ajatellen tuliko hän nuo raput itse ylös vai kannettiinko hänet. Hän astelee takaisin alas, kääntyy ja nousee juosten raput ylös lyö sitten molemmat kätensä uudella voimalla kotioveaan vasten ja huutaa itkien Kiitos Jeesus Kiitos Jeesus olet päästänyt minut tästä häpeästä Kiitos Jeesus.

Ef 1:3 – Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,

Kari harrastaa nyt ahkerasti juoksulenkkejä mutta pitää huolen siitä ettei siihen menevä aika ole pois siitä työstä johon Jeesus oli hänet kutsunut.

Kun Jeesus lähetti opetuslapsensa antoi hän heille käskyn Luuk.10:9- 8. Ja mihin kaupunkiin te tulettekin, missä teidät otetaan vastaan, syökää, mitä eteenne pannaan, 9. ja parantakaa sairaat siellä ja sanokaa heille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.

Olen aina sanonut ettei tämä kansa parannusta tee ihmeitä näkemällä eikä niitä näkemällä kukaan syntejänsä anteeksi saa, mutta Jeesuksen käskyn mukaan niissä pitääkin näkyä merkki että Jumalan valtakunta on keskellänne ja tunnustekojen tulee tapahtua Jumalan kunniaksi Lue Mark. 16: luvun viimeiset jakeet.

Rakkaasti lukijoitani tällä kirjoituksellani tervehtien ja toivoen ettet minua tästä kirjoituksesta muistele vaan sitä mitä Jeesus tahtoisi tehdä sinun ja lähimmäistesi elämässä. Niin kuin auttoi Kari veljeänikin.

 

29.01.2016

  Pääsisivätkö kristityt palvelemaan Jumalaa moskeijoihin?

 Mielipide lainaus / 25.01.2016   Kirkko ja kaupunki lehdessä

Raimo Ilaskivi

Helsingin luterilaisten ja ortodoksien piispojen näkemys, johon arkkipiispammekin näytti yhtyvän, toivoi, että kirkollisia tilojamme voitaisiin osoittaa islaminuskoisille muun muassa heidän hartaudenharjoittamistaan varten. Näin media uutisoi. Mutta kysytäänpä toisinpäin: Saisivatko kristityt tilaisuuden järjestää jumalanpalveluksia moskeijoissa tai muissa islaminuskoisten kokoontumistiloissa? Vastaus on varmasti kielteinen. Vastavuoroisuus ei toteudu.

Mutta mikä uhkaa toteutua? Helsingissä kirkkoon kuuluu enää 50 prosenttia väestöstä, muut ovat monista eri syistä menneet. Nyt sitten varmaan tuetaan ajatusta: menkööt loputkin. Meissä ”vanhoillisissa” on paljon niitä, jotka piispojen näkemystä hämmästelevät ja kysyvät, tähänkö on jo tultu.

Ekumenia on kristillisten kirkkojen välistä – ei kaikkien uskontojen.

Herätettäköön siis ajatustenvaihtoa, järjestettäköön seminaareja, mutta pidettäköön huolta siitä, että meidän kirkkomme tilat ovat kristittyjä varten. Ei kai meidän tehtävämme ole edistää sitä, mitä islam pitää velvollisuutenaan: islaminuskon levittämistä ainoaksi oikeaksi maailman uskonnoksi!

Raimo Ilaskivi
valtiotieteitten tohtori

(Minä jatkan vielä muutamalla lauseella.) Islamisteissa on kaksi päähaaraketta  radikaalit ja maltilliset mutta molemmilla on tavoite aivan sama radikaalit ottavat sen väkivalloin mutta maltilliset lempeillä lupauksillaan ik. väsyttämällä ja siksi tämä on yhtä vaarallinen kuin toinenkin.

Ekumeniasta sen verran omana kantanani  ettei sillä mihin sen on jo kymmenet vuodet pyrkinyt  ole mitään tekemistä todellisen raamatullisen sanoman kanssa.  Tätä liikettähän johtaa verhojen takaa Roomalaiskatollinen kirkko joka ei ole koskaan tehnyt parannusta niistä miljoonista jotka sen vehkeilyissä ovat tulleet tapetuksi Jumalan sanan julistuksen tähden. Ja sitä pimeyttä ja vääristelyä mitä sen julistuksessa on vuosituhannet ollut.  Paavali sanoo kirjeesssä  2 Tess. 2: 10 sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. 11. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, 12. että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.  He kyllä isosti puuhailevat ilosanoman kanssa mutta heille ei ole koskaan millään tavalla selvinnyt se tosiasia, että evankeliumi on sanoma syntien anteeksi julistamisesta Jeesuksessa Kristuksessa. Eivätkä ole koskaan saaneet kokea mitä on uudestisyntyminen ja Pyhällä Hengellä täyttyminen joka on kaiken ehto Jumalan totuuksien tuntemiselle. Kuten Jeesus sanoo Nikodeemukselle Joh. 3:3  ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.”

Lisäksi tästä valtakunnasta on myös Jeesuksen oma varoitus Matt. 21:43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.

SANA SUNNUNTAIKSI 14.08.2015

olen saanut luvan asianomaiselta kertoakseni tämän tarinan sinulle lukijani.

On keväinen aamupäivä pari vuotta sitten ja vastaan kännykkääni vaikka taulussa lukeekin ”soittaja tuntematon” Soittaja ei kykene esittelemään itseään hillittömän itkunsa ja voi huutojensa tähden. Ja minä olen siinä hiljaa ja muistin, että aamulla olin vuoteessa rukoillut, että kenelle sinä Jeesus rakas tahtoisit toimittaa minun kauttani avun ja lohdutuksen.

Kun soittajan itku viimein hiljenee saan myös soittajan nimen selville. Hän oli ollut jokin aika sitten kuuntelemassa Helsingissä Lauttasaaren kirkossa raamattutuntiani ”tänään auttaa meitä Herra” ja oli nyt suuren hätänsä kanssa soittamassa. Hän oli vuosikymmenet ollut uskossa Jeesukseen ja kuitenkin tuskansa kanssa kyselee voiko Jeesus auttaa myös häntä. Sanoin hänelle että Jeesus on itse luvannut  ”kaikki on mahdollista sille joka uskoo” (Mark. 9:23)  Huutava itku alkaa uudelleen ja välillä tulee kuitenkin asiaa kun hän yrittää kertoa ”Kasvaimet ovat levinneet kaikkialle…maksa on täynnä mahalaukku mökykkiyjen täyttämä samoin kohtu… sanoivat ettei voida tehdä mitään.. eikä toimita ruveta silppuilemaan…ja kun tuo parkinsonin tautikin on niin jo pitkällä ja joka paikkaa vavisuttaa… voi Jeesus minä olen ollut sinun omasi vuosikymmenet ja ollut sinulle uskollinen… odottanut ja rukoillut rakkaitteni ja koko kansamme puolesta ja tämäkö on se palkka jonka sinä kaikesta vaivannäöstä nyt minulle annat… sinä tiedät Jeesus etten ole sen tähden rukoillut noitten jumalattomien puolesta että siitä olisi minulle ollut jotakin hyötyä….veljeni veljeni Olavi minä olen rukoillut kaikki nämä vuodet mieheni ja sukuni puolesta vaikka olen tiennyt, että mieheni salavuoteilee oman siskoni kanssa ja siitä vielä siskoni on itse minulle pöyhkeillyt että on sulla hyvä ukko….. Eilen tyttäreni haki viimeiset tavaransa ja kertoi aloittavansa yhteisen elämän toisen naisen kanssa…kun lesboilu on nyt ihan arkkipiispaakin myöten ihailtavaa…. Olavi veljeni kun tyttäreni tuosta ovesta lähti minä muistin kuinka tuo sama tytär oli kolmevuotiaana eksynyt kotimetsään ja partiot koirineen etsivät koko yön löytämättä häntä ja aamulla tämä pikkuinen tyttö seisoi tuossa ulko-ovella ja hämmästellen kysyin miten sinä osasit kotiin oli tyttö vastannut ” ekkö sinä äiti nähäny sitä Jeesuksen näköistä enkeliä joka minut tähän toi silitti mua päästä tällä lailla ja sanoi vielä mulle ”kun sinä kerran palajat niin vahvista veljiäsi” (Luuk. 22:32

Sisar on hetken hiljaa ja sanoo ”niin minä tiedät että jonakin päivänä tyttäreni seisoo tuon saman oven takana itkien kun maailmalla ei ole antaa hänelle edes niitä sikojen palkohedelmiä. ( tuhlaajapoika vertauksessa Jeesus sanoo Luuk.15:16. Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.)…niin hän varmasti palajaa kun Jumalan lähettämä etsikkoaika häntä koti ovelle juoksuttaa…ja että synnintunto olisi sydämessään niin että ymmärtäisi kuinka kalliin hinnan Jeesus on hänenkin sielustaan maksanut… poikani on nyt armeijassa ja hän on ihanasti Jeesuksen oma ja rukoilee usein kotona käydessään minun kanssani… niin onhan Jeesus minulle paljon jättänyt kun oma poikani on turvani

Puhelun lopuksi rukoilen, että tämä sisar olisi se jolle Jeesus tahtoisit osoittaa lohdutuksen ja sen avun jonka sinun oma sanasi on niille luvannut jotka Jeesus sinä tunnustat omiksi ystäviksesi Joh.15: 15. En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.”  Sinä olet myös luvannut Joh. 14:13” Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, 13. ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. 14. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen. 15. Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. 16. Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, 17. totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva”  Rakas Jeesus sinulla on myös paljon niitä jotka sanovat sinun omiasi olevan mutta minä suren sitä, että he kieltävät sen voiman jonka sinä tahtoisit kaikille omillesi antaa, että he todella olisivat sinun todistajiasi, mutta minä rukoilen nyt tapahtukoon Isän Jumalan tahto tämän sisaremme kohdalla jonka sinä ystäväksesi tunnustat Jumalan ja ihmisten edessä

Muutaman päivän kuluttua saan sisareen yhteyden Jeesus oli tuonut avun kasvaimia ei enään löytynyt mistään ja vapinakin oli hävinnyt. Niin tästä on parisen vuotta aikaa ja sisar on voimissaan ja rukoilee ja todistaa kuinka suuria Jumala on hänelle tehnyt.

Toisinaan sairaudet voivat olla myöskin jopa suurekasi siunaukseksi ja niistä olen itsekin saanut todistuksen vaimoni ja omienkin sairauksien myötä ja olen myös oppinut kiittämään kaikesta siitä avusta mitä Jumala myös terveyden huollon kautta on antanut kuin myös tuosta 5 vuotta sitten löytyneestä aivokasvaimesta päässäni siitä olen kertonut perusteellisemmin jo aiemmin.

Mitä nyt kerroin tuosta sisaresta niin teet siinä hyvin jos unohdat minut tästä tapauksesta kokonaan ja kerrot , että Jeesus on tehnyt suuria eräälle sisarelle.

Tällaisin rakkain terveisin Peuraniemestä

Sana sunnuntaiksi 5.5.2015

Edessäni istuu keski-ikäinen mies Mikko (nimi muutettu) ja se mitä nyt kerron saan kirjoittaa sen hänen luvallaan. Mikon elämästä ei ole myrskyjä puuttunut, jo murros iässä vanhemmat hylkäsivät hänet ja hänet vietiin poikakotiin Muhokselle. Siellä tuli opittua vähän vanhemmilta kaikenlaista katkeruutta ja vihaamista ja ettei ole mitään mitä pitäisi kunnioittaa ei edes Jumalaa, lähimmäisistä puhumattakaan.

Kuluu pari vuosikymmentä juurettomana olon vuotta etsiessä eikä kuitenkaan tiennyt mitä etsisi, kun kotikaupungin uskovaisetkin olivat ikänsä tottuneet kylvämään vain keskelle peltoa ja ihastelleet sitä että kylläpä hyvin kasvaa, eivätkä  välittäneet niistä Jumalan jyväsistä jotka siinä ojien pientareilla ja ojien pohjilla värjöttelivät kaikessa kuivuudessa ja taivaan lintujen nokittavana niin kuin Jeesuskin sen opetuslapsilleen kylväjävertauksessaan puhui.

Kolmikymppisenä Mikko kokee hengellisen uudestisyntymisen ja muutamien vuosien jälkeen hän oli etsimässä ja nostamassa niitä jotka ovat vielä niissä syvyyksissä josta hän oli itse saanut nousta löytäessään Jeesuksen täydellisessä anteeksiantamuksessa Jumalan rauhan joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Työ jonka hän oli Herralta saanut monena aamuyönä unessa ja jossa oli hänelle sanottu    Jes. 40: 30 ”  Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; 31. mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy.

Olen vuosia kulkenut Mikon rinnalla ja nähnyt miten ihmeellisesti Jeesus on häntä käyttänyt ja minkälaisella rakkauden hengellä hän on täyttynyt. Sillä Jumala voi panna kivetkin huutamaan jos ne jotka sanovat eläviä olevansa ovat vaiti. Vapaa-aikansa tämä veljeni on katujen kulmissa etsimässä niitä Jumalan kadoksissa olevia lampaita sillä hänellä on palavana sydämessä jokaiselle lähtemiselleen Jumalan sana Snl 24:11 ”Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.” Tämän veljen työstä Jumalan vainioilla voisi kirjoittaa montakin kirjaa sillä niin huikeita ovat ne johdatukset joissa hän on saanut kulkea Jeesuksen työtoverina.

Viimeisin minkä hän kertoo. Äitini oli jehovantodistaja eikä halunnut minua tapailla vuosikymmeniin mutta minä rukoilin ja itkin paljon että Jeesus pelastaisi äitini ja antaisi hänen syntinsä anteeksi. Eräänä yönä hän näkee kirkkaana unen ja unessa hänelle sanotaan ”veljeni veljeni tänään sinä tapaat äitisi” aamulla hän herää puhelinsoittoon kun sadan kilometrin päästä keskussairaalasta soitettiin että teidän äitinne on täällä ja on nyt syvässä tajuttomuuden tilassa.. koko matkan sinne mennessäni itkin ja rukoilin, että hän ehtisi ja saisi vielä julistaa äidilleen kaikki hänen syntinsä anteeksi. Kun tulin hänen luokseen näin että hänen silmänsä olivat auki mutta ei millään tavoin enää reakoineet ympäristöön. Sanoin että tässä on sinun poikasi Mikko ja minä olen tullut tuomaan sinulle Jeesukselta iankaikkisen elämän sanat.. sitten tapahtui että äitini nosti äkkiä päätään ja kysyi hätäisellä äänellä ”mitkä ne sanat ovat?”  minä vastaisi Jeesus tahtoisi nyt antaa sinulle syntisi anteeksi  – äiti tahdotko sinä ottaa vastaan tämän anteeksiannon Jeesuksen nimessä ja veressä – ja voi ihmettä äiti nostaa vielä ikään kuin kiiruusti päätään ja vastaa – kiitos Jeesus kiitos Jeesus minä tahdon uskoa…ja anna poikani minulle myös kaikki laiminlyömiseni anteeksi…   – ja niin siinä tehtiin perusteellinen lähtö selvitys ja täydellinen anteeksiantamus ja äitini vaipui jälleen syvään tajuttomuuteen.

Joh. 14: 12. Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö, 13. ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa. 14. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.

Palaillessaan kotiinsa hän ylisti ja kiitti siitä pelastuksesta minkä Jeesus oli vielä äidilleen lahjoittanut vaikka saman aikaisesti tiesi että tänä samana päivänä astui voimaan myös kolme vuotta kestäneen avioliiton avioero. Vaimo jota hän niin suuresti rakasti oli lähtenyt toisten miesten mukana ja jättänyt lähtiessään eroanomuksen puolivuotta sitten ja joka ero nyt oli astunut voimaan. Yöllä muutaman minuutin yli puolen yön äiti kuolee ja häneltä jäi iso asunto-osake keskeltä kaupunkia ja muuta varallisuutta ja omaisuus siirtyi pojalle  ,mutta vaimo oli siltäkin osin tiensä valinnut eikä voinut vaatia kuolinpesästä mitään sillä näin tarkkaan Jumala pitkitti muutamalla minuutilla äidin kuolemaa seuraavalle päivälle ja ajoitti tapahtumat jumalattoman ja vanhurskaan välillä.

Mal 3:16 …. ja Herra tarkkaa ja kuulee; ja muistokirja kirjoitetaan hänen edessänsä niiden hyväksi, jotka Herraa pelkäävät ja hänen nimensä kunniassa pitävät.  18. Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

SANA SUNNUNTAIKSI 11.11.2014

On elokuinen sunnuntai ilta. Peuraniemen tuvassa istuu kaksi hiljaisenpuoleista miestä. Vieraani Jukka pastori tulee satojen kilometrien päästä sillä tapaamisemme oli sovittu jo kuukausia sitten. Ulkona on tihkusateinen ilta. Poliisipartiot ajelevat kumiveneillään edestakaisin tuossa lähellä ikkunoitten alla jo kolmatta päivää etsien naapuri huvilan nuorta hukkunutta. Muutamien sanojen jälkeen Jukka katsoo pitkään tuonne järvelle missä hukkunutta etsitään ja sanoo viimein ”noinhan niitten olisi pitänyt minuakin etsiä….. mutta Jeesus… Jeesus… tuli apuun”.

Se mitä nyt kerron minulla on siihen Jukalta lupa niin kuin hän sen sanoi ”sinun on kirjoitettava tämä tarinani Jumalan kunniaksi”

Siitä on kolmatta vuotta aikaa kun minä (olavi) eräänä aamuna herätessäni tunsin sellaista tuskaa jota on vaikea edes toiselle kuvata, mutta tiedostin kuitenkin ettei tämä tuskatila millään tavalla kuulu nyt minun tilanteeseeni vaikka raskasta on ollutkin vaimoni omaishoitajana. Kävin siinä vuoteellani rukoilemaan tuon tuntemattoman ihmisen puolesta sillä näitä tällaisia tilanteita oli vuosien varrella ollut ennenkin ja aina niihin oli myös vastauskin tullut. Tuskatila voimistui ja rukoilin yhä lujemmin, että Jeesus tule kiireesti auttamaan tätä ihmispoloista joka on nyt suunnittelemassa itsemurhaa ja joka on nyt niin sidottuna pimeyden voimien taholta viedäkseen hänet syvyyteen. Tätä tilannetta kesti parituntia ja koko ajan pyysin Jeesus sinä tiedät missä hän on koska olet kutsunut minut huutamaan hänen iankaikkisuutensa puolesta. Kun tuo parituntia oli rukousta kestänyt tunsin sydämessäni yht` äkkiä suuren rauhan ja tuska otettiin minulta pois ja tuli sellainen kiittämisen mieli ja tietoisuus että Jeesus puuttuu tähän asiaan.

Tulee sitten samaisen päivän ilta, kello lähentelee yhdeksää ja tämä Jukka pastori soittaa  ja puhuu elämänsä tilanteita kun ei mitkään lääkkeet tuo hänen tuskaansa apua. Kuuntelin pitkään tätä vuodatusta ja kerroin sitten hänelle eräitä totuuksia Jeesuksesta, totuuksia joita ei missään koulunpenkeillä opita eikä edes opeteta seurapuheissakaan sillä Jeesus on itse sanonut  Matt:11: 25. Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.”

Lopettelimme puhelun ja parintunnin kuluttua Jukka soittaa uudelleen ja aloittaa  ” Olavi se mitä äsken kerroit Jeesuksesta niin tämä Jeesus on ottanut minut nyt kiinni eräistä asioista ja minun on tehtävä parannus ja luovuttava suunnitelmistani sillä minä olin varannut huomiseksi ajan vielä kahdelle lääkärille hakeakseni lisää lääkkeitä entisten lisäksi ja ottaa ne kaikki ja hypätä sitten syvyyteen…..”  Kerroin sitten Jukalle, että kyllähän sinä voit ne lääkkeet hakea mutta se mihin tarkoitukseen sinä niitä olit tarkoittanut niin se ei tule onnistumaan koska tänä aamuna on Jeesukselta tullut rukouksiini lupaus että hän puuttuu tähän asiaan. Keskustelu oli pitkä mutta voi miten rauhoittunut Jukka oli ja kuinka ihanasti hän alkoi kiittämään Jeesusta ja olin häntä varoittanut että älä minua kiitä sillä en minä ole sinua tästä tuskasta päästänyt vaan Jeesus ja siinä lopuksi vielä julistimme toisillemme täydellistä syntien anteeksi saamista ja antoa Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jotkut teistä jotka tätä luette pidätte ehkä naurettavana kertomaani tapahtumaa, mutta silloin sinä itse pidät Jumalan omat lupaukset halpana kun hän sanoo  Jaak.5:15. Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi. 16. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

Ja näitä lupauksia on lukemattomia kuten Mark. 16:17. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä, 18. nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi.”

Sinä saatat ihmetellä miksi Jumalan tarttee jollekulle laittaa tuollainen tuska rukoukseen. Olen ymmärtänyt, että kysymyksessä on niin vakava asia, että esirukoilijan on hyvä myös itse tuntea sitä tuskaa mitä jollakin on jotta hän ottaisi rukouksen vakavasti eikä jätä sitä kesken ennen kuin tuo tuska on otettu pois, joka on myös merkki siitä, että tähän tulee varmasti vastaus. Kuten oli eräänkin kerran kun olin useita tunteja rukoillut tuskaa kantaen, että Jeesus riennä auttamaan tuota ihmistä niin ovesta ryntää mies ja huutaa tuskissaan ”minä en jaksa enää elää”. Samalla hetkellä minulta otettiin tuska pois kun näin tuon miehen Sanoihan Paavalitkin Gal.6: 2. Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.

Missä ovat tämän ajan uskovat joita Jumala tahtoisi käyttää kantamaan toisten taakkoja. Minä olen monessa huono esimerkki, mutta jotakin olen saanut kuitenkin nähdä mitä Jeesus voisi tehdä uskovien kautta jos he ottaisivat rukouselämänsä vakavasti  ja ettei se jäisi pelkäksi naruttamiseksi.

Raamattu sanoo edelleen Jaakob 2:17. Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. 18. Joku ehkä sanoo: ”Sinulla on usko, ja minulla on teot”; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. 19. Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. 20. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

Mitä nyt olen kirjoittanut niin rakkaasti ja rakkaudesta Jeesukseen pyydän sinua, mieti sydämessäsi mikä rukouselämässäsi on pielessä ja rukoile, että tahtoisit siihen todellista muutosta toisten parasta ajatellen mitä Jeesus voi tänäkin päivänä tehdä, sinunki rukoustesi kuulemisella.

Aamulla Jukka lähtee ja pihalla vielä katselee tuonne järvelle missä poliisikunta kerää veneitään kun ovat tehtävänsä suorittaneet.

Sinua lukijani jälleen rakkaasti puhutellen täältä Peuraniemestä

Kristus patsas kuvattuna Dio de Janeirossa täyden kuun aikana

Ps 104:1. Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi. 2. Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan; 3. sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä. 4. Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.

oletko lukenut kirjani MITÄ ITKET SUOMEN TYTTÖ se on kirja josta on tullut paljon merkillistä palautetta ja monet ovat lukeneet sen useampaan kertaan. Kirjaa vielä saatavana. tee tilaus klikkaamalla ylhäältä ”tilaa tuotteita” sivua. Myös äänitteitä on vielä saatavana

Sana sunnuntaiksi 09.02.2014

Antti oli ikänsä ollut innokas tanssin opettaja vaikka ikääkin oli jo pitkälti yli 70v. Intoa tuntui olevan yhä uusien muotivirtauksien opettamiseen. Kurssien ryhmät täyttyivät vuosi vuodelta hetkessä eikä aika ajoin kaikki edes sopineet kursseille. Lisäksi Antti oli myös vuosikymmenet käynyt kirkkokuorossa siltä varalta etteivät nyt ihan jumalattomanakaan häntä pitäsi.

Kymmenisen vuotta sitten almanakkaan tuli ystävänpäivän viettäminen.  Nuorisoseurantalolla sovittiin että tuolle päivälle järjestetään kunnon räväkät päivätanssit niin kuin joku paikalla olijoista oli tokassut ja että niistä tanssiloista puhuttas Ahvenanmaata myöten. Antille annettiin valtuudet varata orkesterit ja muut hauskuuttajat.

Ystävänpäivä oli vajaan viikonpäästä ja yks ja toinen soittelivat toisilleen että missä se Antti on kun ei se vastaa puhelimeen, että onko se unohtanu koko juhulan. Haettiin sitten pojalta avain ja mentiin sisälle asuntoon. Siinä se istu nojatuolissa kuolleena nuottinippu sylissä päällimmäisenä kulkuripojan valssi.    ” no voi ryötti minkä teki” sanoi yksi paikalla olleista ja lähtivät viemään uutista toisille.

Tuli sitten hautajaispäivä, yrittivät ensin pikahautausta ystävänpäiväksi mutta kun piti tehdä ruumiinavaus. Siunaustilaisuudessa etupenkit, nuo suru- ja kaipausten penkit olivat täynnä ja muutamia satoja muita siellä peremmällä jotka koko ajan oikoilivat kukkalaitteittensa värssylauseita supisten toisilleen kuka lukee ja missä kohin seistään. Siunauspuheessa korostettiin sitä, että Antti oli koko ikänsä saanut toteuttaa Jumalan hänelle antamaa ohjaajan ja innostajan lahjaa ja että nyt hän on päässyt perille näkemään nimensä siitä valkoisesta avatusta kirjasta johon hänenkin nimensä on kirjoitettu silloin kun hänet on Jeesuksen omaksi kastettu.

Yhdeksän kuukautta aikaisemmin näitä kertomiani tapahtumia olin sopinut tuohon savolaiseen seurakuntaan seuraavalle päivälle miesten kirkkopyhän ja olin pyytänyt sinne jumalanpalvelukseen saarnan pitäjäksi radiolähetystyön pastorin Jukka Norvannon. Jukalle en ollut sanallakaan maininnut em. tapahtumia. Jumalan palvelukseen osallistui Antin omaiset ja lukuisa joukko edellisenä päivänä hautajaisissa olleita kun Antille tehtiin saarnan lopussa ”kiitos” autuaita ovat Herrassa kuolleet”. Jukka oli saarnan aiheeksi ottanut vanhan testamentin kohdan  Sananlaskut 24:11 ”Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. 16. Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen. 20. Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.”  Luettuaan raamatun tekstin hän aloitti puheensa ja näin se kuului

” luin muutama päivä sitten kirjoituksen englantilaisesta maanviljelijästä joka kasvatti sikoja. Ne olivat kesän laitumella ja kun syksy tuli ja niitten teurastus aika oli käsillä hän mietti pitkään miten saa sen suuren lauman navetan kupeeseen rakennettuun teurastushäkkiin. Niinpä hän otti ison ämpärin ja pilkkoi sinne limpun palasia. Meni sitten laitumelle ja heitteli siitä ämpäristä niitä makupaloja ja kulki itse selkä edellä häkkiä kohti, hänestä oli varsin kummallista että nuo siat suorastaan tanssivat noitten makupalojen perässä eivätkä ymmärtäneet poloiset että ne vievät lopulta surmapaikalle”. Sitten hän vielä jatkoi ”  kautta aikojen meidän ihmistenkin elämässä on ollut niitä jotka heittelevät eteemme kaikenlaisia makupaloja että meillä mukamas olisi hauskaa emmekä ymmärrä että meitä viedään peruuttamatonta onnettomuutta jopa kuolemaa kohti….”

Kun tulimme sitten ulos kirkosta sanoin hänelle ”Jumala tiesi jo yhdeksän kuukautta sitten että sinun on tänä päivänä tässä kirkossa varoitettava ja sinä olet sen nyt tehnyt.

Matt. 18:6.Jeesus sanoo Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. 7. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!

Sinua jälleen tällä kirjoituksellani rakkaasti muistuttaen kuin myöskin rakkaudesta Jumalan sanan totuuksiin tervehtien

 

Sana sunnuntaiksi 19.05.2013

Suuren sairaalan viidennen kerroksen osastolla, pitkän käytävän varrella huoneessa kuusitoista makaa kahdeksankymmentäkuusi vuotta täyttänyt Emma mummo. Siinä hän on maannut jo muutaman viikon ja odottelee kuolemaa. Niin hänelle on sanottu, ettei ole enää mitään tehtävissä. Viereisessä vuoteessa ystävämme Aino lueskelee Raamattua. Aino on viisikymppinen maatilan emäntä joka valmistautuu huomiseen ison puoleiseen leikkaukseen. ”Ookko sinä uskovainen ku näytät lukevan Raamattua” kysyy Emma mummo Ainolta ja saa siihen myöntävän vastauksen. ”Onko sulla virsikiriaa että laulasit mulle siitä jonku virren” tiedustelee kuolemaansa odotteleva Emma mummo edelleen. Aino etsii virsikirjan laukustaan ja aloittaa hiljaisen laulu. Välillä Aino kuulee kun Emma mummo hokee ” voi kun ovat kauniita nuo virret, voi kun ovat kauniita nuo virret hohhoijjaa. Kun Aino on puolenkymmentä virttä laulanut keskeyttää Emma sanomalla ”voi ihime, että ovat kauniita nuo laulut mitä laulelet, mutta kuuleppas, kun sulla on nuin hyvä ääni nii ossaakkos sinä yhtään niitä Esa Pakarisen lauluja niissä ois vähän enemmän niiku vauhtia. Komioita nuo virretki oli mutta ovat nii  pitkästyttävän sorttisia.”

Kun ihminen on elämänsä aikana tuhlannut kaikki etsikkoaikansa päivät niin kuolin vuoteellaankin hän kyllä hamuilee hengellisiäkin asioita kaiken varalta.  Mutta maailmanmielisyys vie voiton eli se jolle koko elämänsä on uhrannut. Eikä Raamatun sana ja virret voi enää tehdä pelastavaa työtään kun Jumalan aika ja ajat ovat ylen katsottu vuosien saatossa.

Saarnaajan kirja 12: 1. Ja muista Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin pahat päivät tulevat ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova: 2. ”Nämä eivät minua miellytä”

Saarnaaja 3: Aika on olla vaiti ja aika puhua.

Samoihin aikoihin samalla paikkakunnalla yhdeksäntoista vuotias Sari istuu kesäisenä iltana seurateltassa ja kuuntelee illan saarnaa. Hänen sydämensä murtuu, kyyneleet valuvat poskille sillä puhe koskettaa häntä. Nuori sydän kaipaa kyynelten kanssa Kristus elämää kaikessa puhtaudessa. Hän vain itkee ja kuuntelee. Kun tilaisuus on päättymässä ja osa kuulijoista on jo lähtenyt niin Sari istuu edelleen ja tekee laskelmia omasta kohdastaan. Puhuja tulee hänen viereensä ja kysyy ”Haluaisitko sinä antaa tänä ainutlaatuisena hetkenäsi elämäsi Jeesukselle” Sari miettii hetken ja sitten nousee rivakasti ylös poistuakseen ja vastaa kysymykseen  ”en vielä”.   Ulos tullessaan pyyhkii vielä viimeiset kyyneleet silmistään. Syvissä mietteissään hän suunnistaa kotiinsa. Siellä vaatteita riisuessaan huitaisee kätensä ikkunalla olevan kaktuksen piikkeihin. Yöllä hän herää hirvittävään särkyyn ja osa kädestä johon kaktus oli pistänyt oli jo veren myrkytyksestä mustana. Sari kiidätettiin sairaalaan jossa voitiin vai todeta hänet kuolleeksi.

Joh. 12:48. ( Jeesus sanoo ) Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä

Joh. 11: 24 ( Jeesus sanoo )”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. 26. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?”

Jos sinä lukijani olet vähänkään lueskellut Raamatun totuuksia niin sen sivuilta olet varmastikin myös löytänyt sen tosiasian ettei iankaikkisuudella pitäisi kenenkään leikkiä sillä Jumalan Pyhä Henki kutsuu ihmistä ottamaan vastaan uskon Jeesukseen. Usko on todeksi ottamista se mitä Jeesukseta kirjoitettu on. Usko ei ole harrastelua niin kuin jokin Marttaliittoon tai Punaiseen Ristiin kuuluminen.

Istumme Peuraniemen tuvassa ja katselemme Vuohtajärven välkehtiviä vesiä. Kolme vuotias Leevi on tullut vanhempineen neljänsadan kilometrin päästä. He ovat jo monen vuoden ajan muutaman kerran vuodessa meillä vierailleet. Ikäisekseen Leevi on nähnyt jo paljon sellaista surua mitä ei toivoisi kenenkään lapsen näkevän ja kokevan. Hän on sellainen esirukousten lapsi. Siinä iltapalaa syödessämme kysäisen häneltä minkä nimisiä kavereita sinulla siellä päivähoito paikassa on? Leevi kääntää päänsä mietteliäänä kauas järvelle ja luettelee sitten neljä nimeä ” noo siellä on Anni ja Minna ja Kalle ja Asta” sitten on pitkä hiljaisuus ja katse edelleen järven selälle kääntyneenä hän jatkaa ” siitä minä ole surullinen kun Minna ei usko Jeesukseen. Äitinsä on vissiin sanonu ettei semmosiin höpötyksiin kannata uskoa”.

Iltapalan syötyään Leevi poikkeaa pihalle ja hetken kuluttua palaa kädessään nippu viimesyksyisiä heinänä korsia. Ovelta kuuluu pienen pojan iloinen huudahdus ” Leilaaa minä hain sulle vähän kukkasia” ja samalla ne olivat jo Leila vaimoni sylissä meidän kaikkien ihailtavana.

Sanoisinko ettei meille ole pitkiin aikoihin tuotu niin kauniita kukkia kun ne Leevin tuomat olivat kun niissä oli se Kristuksen evankeliumin tuoksu.

Matt. 11: 25. Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. 26. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.

Lukijani tahdoin rakkaasti jälleen sinun sydämellesi muistuttaa valintaasi onko se Jeesus vai maailma.

1.Kor. 9: 16. Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!

 

sana sunnuntaiksi 17.2.20013

Itä – Hämäläisen kylän  eteläisellä laidalla on metsän reunalla mummon mökin kokoinen kivi. Sitä on aina kutsuttu eläväksi kiveksi siitä syystä, että sen pellon puoleisella juurella on lähde josta lähtee pienen ojan kokoinen puro, ja josta myös pumpataan koko kylälle vesi kesät talvet. Kiveä lähinnä, olisikohan sadan metrin päässä on talo jossa Jalmari isäntä laittelee itselleen aamukahvia, itselleen siksi, että lapset ovat jo lähteneet ja vaimokin otettiin pois jo muutama vuosi sitten. Jalmari on kovin miettivän ja kyselevän oloinen. Hän ei paljon käy kylällä jaarittelemassa niitä sun näitä vaan puhuu asioitaan sille jonka tietää olevan vain ja ainoastaan Jeesus Kristus. Hän paremminkin keskustelee ja kyselee mitä Hän tahtoisi hänen tulevina päivinä tekevän. Kylällä ja vähän kauempanakin tunnustetaan että Jalmarilla on yhteys ”yläkertaan”. Hän tosin on ollut monesti loukkaantunut kun puhutaan yläkerrasta. Monille hän on kyllä sanonut suoraan , että ”se on Jeesus jolle minä puhun” ja silloin keskustelu loppuu usein miten jo siihen.

Jalmari on jo kahtena yönä peräkkäin saanut täysin samanlaisen unen ja siinä unessa on hänelle sanottu ”mene torstai aamuna tuon kiven luo ja puhu sille minun sanani niin sinä näet, että minä teen tuo kiven eläväksi”. Noissa kahdessa unessa oli myös hänelle luettu se teksti mikä hänen tuli sille kivelle lukea.

Tulee sitten vielä kolmas yö ja illalla polvillaan vuoteensa ääressä Jalmari pyytää, että jos hänen täytyy mennä huomen aamulla niin puhu Jeesus vielä kolmannen kerran, silloin minä menen ilomielin tekemään sinun tahtosi Jeesus.

Tulee kolmas aamu ja sama uni siihen liittyvän Raamatun Sanan kanssa oli täysin yhtä pitävä.  On kesäinen aamu, kello lähentelee puoli kuutta sillä unessa hänelle oli näytetty että puheen pitäisi alkaa puoli kuudelta.

Jalmari tulee kiven juurelle ja siinä ehtii ajatella, että ”täytyy kait puhua tuolle möhkäleelle tavallista isommalla äänellä, ei tuo sipisemällä eläväksi tuu”. Hän ei puhu mitään muuta kuin sen mikä unessa oli käsketty puhua ja niin hän aloittaa kuuluvalla äänellä

”Joh.12:46. Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. 47. Ja jos joku kuulee minun sanani eikä niitä noudata, niin häntä en minä tuomitse; sillä en minä ole tullut maailmaa tuomitsemaan, vaan pelastamaan maailman. 48. Joka katsoo minut ylen eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä olen puhunut, se on tuomitseva hänet viimeisenä päivänä. 49. Sillä en minä itsestäni ole puhunut, vaan Isä, joka on minut lähettänyt, on itse antanut minulle käskyn, mitä minun pitää sanoman ja mitä puhuman. 50. Ja minä tiedän, että hänen käskynsä on iankaikkinen elämä. Sen tähden, minkä minä puhun, sen minä puhun niin, kuin Isä on minulle sanonut.” ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16)

Jalmari sulkee Raamatun ja jää odottamaan mikä on Jeesuksen vastaus. Kaikki ympärillä on hiljaa linnutkin näyttävät pidättävän laulunsa ja odottavan.

Sitten se tapahtuu. Jalmari näkee kuinka kiven takaa tulee uupunein askelin mies kädessään köysinippu jonka toisessa päässä on silmukka ja joka on pujotettuna miehen kaulaan. Siinä he ovat viimein ihan kasvotusten. Pitkän sanattomuuden jälkeen mies pudottaa köysinipun kädestään ja molemmat lyyhistyvät polvilleen ison kiven juureen, sen ”elävän kiven” juureen. ”Jeesusko sinut lähetti” saa mies itkultaan sanotuksi. ”Jeesus” vastaa Jalmari ja ojentaa kätensä ottaakseen tuon hirvittävän köyden kaulasta pois. ” minä tulin jo illalla ja koko yön odotin, että joku vielä tulis auttaan, että saisin syntini anteeksi eikä mun tarttis tuo köysi kaulassa lähtiä”  Miehet syleilevät pitkään ja itkevät. Jalmari itkun sekaisella äänellään vastaa ”kuule sitä vasten Jeesus minut lähetti, että tässä ja nyt sinä saat uskoa syntisi anteeksi ja ne annetaan sinulle anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä ja olokoon sitten suuria tai pieniä nii kaikki kaikki ja saat olla vapaa sillä Jumalalta tämä kaikki on tullut. Siinä ne kaksi tavallisuudesta poikkeavaa suomalaista miestä istuivat vielä pitkään. Välillä oltiin ihan hiljaa ja ihmeteltiin. Mies oli tullut kokonaan toiselta kylältä metsäkumpareitten takaa ajatuksenaan se kun tiesi että siellä on se iso kivi jonka juurelta voi saada vielä viimeiseen janoonsa puhasta juotavaa.

Ilm.21: 4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt.” 5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: ”Katso, uudeksi minä teen kaikki.” Ja hän sanoi: ”Kirjoita, sillä nämä sanat ovat vakaat ja todet.”

Puolilta päivin joku kirkolla kävijä oli siellä kertoillut ”mitähän lienee meiän kylällä tapahtunu ku aurikon nousu oli nii merkillisen näkönen”

Joh 4:13. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, 14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.”

Sana sunnuntaiksi  18.11.2012

Kulkiessani  25 vuoden aikana näitä Suomen salomaita kyliä ja kaupunkeja ristiin poikin puhujamatkoilla voisin sanoa, että monenlaisia ihmiskohtaloita ja selviytymistarinoita on saanut kuulla. Kertomuksia jotka eivät koskaan lähde pois mielestä.

Viertolan talo eräällä kylällä oli tunnettu siitä että sen isäntä ei pelännyt Jumalaa eikä nimismiestä. Häntä ei kiinnostanut oliko Jumalaa vai ei. Hän oli niin kyllästynyt kylän uskovaisiin ja heidän seuroissa hyppäämisiin, että päätti antaa heille oikein kunnon opetuksen.

Tuli kylvöntekojen aika. Helluntai aamuna hän ajoi koko väkensä peltotöihin, levitettiin lannat, karhittiin pellot monen traktorin voimin ja kylvettiin siemenet.    Vielä pellolle lähtiessä hän vakuutti väelleen, että nyt näytetään noille tyhymyreille minkä verran sitä heiän Pyhhää Henkiään pittää pellon päällä olla, että se kasvaa.

Saman aikaisesti uskovaiset kylällä siunasivat kylvönsä mutta myöskin tuon jumalattoman talon kylvöt koska niin heitä oli Jumalan sana aina opettanut tekemään.

Tuli sitten aikoinaan syksy ja puinnin aika. Ihmeteltiin ja kummasteltiin eikä oikein uskovaisillakaan sanoja tuntunut olevan. Sillä tuo Jumalaa pelkäämätön mies pui pelloiltaan jyviä enemmän kuin muut lähinaapurit yhteensä. Tästä innostuneena tämä samainen mies päätti kirjoittaa paikallislehteen todistuksen siitä mitä oli tapahtunut. Lehti julkaisi kirjoituksen tuosta jumalattomalle miehelle tapahtuneesta ihmeestä, mutta lehden näppärä toimittaja oli kirjoittanut oman kommenttinsa tuon kirjoituksen loppuun, näin se kuului  ” niin, Jumala ei näytä aina tekevän tilinpäätöstä syyskuussa koska Hänellä on siihen varattuna aikaa kokonainen iankaikkisuus”.

Tulee sitten uusi kevät ja helluntai mutta tämä mies makasi nyt tapulin pakastimessa odottamassa maahan upottamista. Kuolemaansa edeltäneenä iltana hän oli vaimolleen sanonut ” pitäs käyvvä sopimassa noitten uskovien kanssa asioita”  siihen vaimo oli vihaisesti vastannut ”piä vaan loppuun asti kiinni siitä mitä oot pojilleski opettanu äläkä naurata ittiäs ja muita”.

Jumalan Sana antaa vastauksen tällaiselle miehelle Hoosea 10:12. ”Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö, niin saatte leikata laupeuden leikkuun. Raivatkaa itsellenne uudispelto, silloin kun on aika etsiä Herraa, kunnes hän tulee ja antaa sataa teille vanhurskautta. 13. Te olette kyntäneet jumalattomuutta, leikanneet vääryyttä ja syöneet valheen hedelmää; sillä sinä olet luottanut omaan tiehesi, sankariesi paljouteen.”

Samoin Jesaja 55: 6. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on. 7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.

Tällä miehellä oli varmaankin niin uskon ollut elämässään etsikonaika, mutta nyt kuoleman lähestyessä siitä ajasta ei ollut enää tuntiakaan jäljellä niin, että hän olisi voinut mennä selvittämään asioitaan ja saadakseen syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja myöski naapureiltaan. Mutta tätä mahdollisuutta ei hänelle taivaasta enää annettu.

kuva/om

Olen niin monesti sanonut ja sanon sen nytkin, ihminen joka lähtee tästä ajasta tuntematta, että Jeesus Kristus on hänen ainoa toivonsa ja lunastajansa ja siitä pitäisi olla hänellä Pyhän Hengen sinetti ja hänen sydämessään Jumalan Rauha joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Niin tähän ihmiseen ei enää hänen kuoltuaan Jumalan rauhaa ajeta ja pelastusta vaikka hänen arkkunsa päälle lapioitaisiin kuinka paljon siunattua hiekkaa. Hän oli ja on eläissään valintansa tehnyt.

Luukas 13:23. Ja joku kysyi häneltä: ”Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat?” Niin hän sanoi heille: 24. ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi.

Älä pidä halpana kun sinua kutsutaan etsimään Herraa silloin kun sinä Hänet vielä voit löytää sillä kuka sinulle huomisen on luvannut.

Yllä kuva: eräältä suomalaiselta hautausmaalta kivistä ei ole poistettu nimiä kuvankäsittelyohjelmilla vaan tällainen se oli. Kulkiessani kamerani kanssa on Jumala johdattanut eteeni merkillisiä kohteita. Tee tästäkin oma johtopäätöksesi ja vertaa sitä annettuun tekstiin ja mahdollisesti myös itseesi. Sana tähän kuvaan Ps. 103:16. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.

Rakkaasti jälleen sinua lukijani lähestyen

Peuraniemessä  11.11.2012  Olavi Mäkelä

Ystävät kävin tarkistamassa 19.09.12 nämä alla olevat kirjoitukset ja huomasin, että sinne oli jokaisen lauseen perään viskelty kymmenittäin kysymysmerkkejä ??? ja minulla meni melkoinen tovi, että sain ne siivottua sieltä pois. Oletko kiltti jos havaitset näitä tällaisia sotkuja niin laita mulle viesti ettei minun tarvitseisi joka ilta näitä sivuja lukea ja tarkistaa. kiitos

 

Sunnuntaiksi 26.08.2012

Illan tilaisuus oli päättynyt ja ihmiset olivat jo lähteneet. Puhujavieras ja minä istuimme vielä etupenkillä ja rukoillen siunasimme kuulijoita heidän rientäessään koteihinsa. Keijo illan puhuja oli naapurikunnan nuori perheenisä ja hänellä oli mukanaan neljänvuoden ikäinen Miika poika. Touhutessamme siinä jo lähtöä pyysin että he siunaisivat vielä minuakin. Siihen tulikin vastaus, kun Keijo isä sanoi  nelivuotiaalle pojalleen ”Miika siunaappas sinä Olavi”. Istuin siinä etupenkillä kumarassa kun näin että pienet jalat ilmestyivät eteeni ja sen pienen pojan käsi laskeutui päälaelleni. ”Herramme Jeesuksen Kristuksen armo Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon veljeni Olavi sinun kanssasi nyt aina ja iankaikkisesti aamen ”. Niin se pieni poika sanoi ja jäi vielä seisomaan eteeni ikäänkuin varmaistaakseen että menikö se siunaus varmasti perille. Hetken kuluttua kohotin pääni suuressa hämmästyksessäni. Miika poika työnsi molemmat kätensä syvälle farkku-housujen taskuihin astui askeleen minua lähemmäksi niin että meidän molempien silmät kohtasivat  ”tuntuikos tämän sinusta hyvältä” kysäisi Miika kasvoillaan taivaallinen ilo.

Jeesus sanoo Matt. 18: 1-  Sillä hetkellä opetuslapset tulivat Jeesuksen tykö ja sanoivat: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” 2. Niin hän kutsui tykönsä lapsen, asetti sen heidän keskellensä 3. ja sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. 4. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. 5. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut”.

Lueppa ystävä nämä Jeesuksen sanat uudelleen ja sovella sitä itseesi onko sinulla lasten kaltainen usko.

Olen vuosien varrella monesti elänyt kertomani  tapahtuman uudelleen ja uudelleen. Toissa sunnuntaina siunattiin kotikirkossamme koulunsa aloittavia lapsia niin siinä sitä tilannetta katsellessani muistelin tätä Miika poikaa ja hänen isäänsä. Mitäpä ajattelet kuka oli pojan opettanut. Varmastikin omat vanhemmat koska hän epäilemättä teki niin kuin isä oli häntä pyytänyt tekemään. Oletko sinä opettanut lapsiasi tai lastesi lapsia tuntemaan Jumalan sanan totuuksia vai oletko jättänyt sen asian ajatellen, että kylläpähän koulussa opettavat. Tiedätkö, että Jumalan sana vaatii opetuksen sinulta.  Sananlaskuissa 1:7- ”Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin. 8. Kuule poikani isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta, 9. sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi”

Vanhemmat jotka eivät välitä opettaa lapsiaan Raamatun sana osoittaa heidät kapinoiviksi itse Jumalaa vastaan  Ps. 78: 5. ”Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa, 6. että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa. 7. Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin. 8. Ja niin ei heistä tulisi, niin kuin heidän isistänsä, kapinoiva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle”

Tänäkin aikana Jeesus etsii kansamme isiä ja äitejä elävään uskoon jotka opettaisivat kansamme nousevalle polvelle, että on olemassa Jumala taivaassa joka valvoo sanaansa Jer. 6: 16- Näin on Herra sanonut: ”Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne.” Mutta he vastasivat: ”Emme vaella.” 17. Ja minä olen asettanut teille vartijat: ”Kuunnelkaa pasuunan ääntä.” Mutta he vastasivat: ”Emme kuuntele.” 18. Sen tähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille on tapahtuva. 19. Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini”.

Monia kansoja on tänäkin aikana kohdannut surkeat ajat vain siitä syystä, että sanomaa Jeesuksesta on alettu pitää tähän aikaan sopimattomana. Tai sitten ei ole aikaa kun pitää olla taviotteita ja saavutuksia. Harvassa ovat ne jotka kyselevät mikä olisi Jumalan tahto heidän asioihinsa nähden.

Sunnuntaiksi   08.10.2008

On sunnuntai ja kello lähentelee ilta yhdeksää. Huoltoasemalla nelostien varrella on ollut koko päivän vilkasta. Kassalla jonottaa puolenkymmentä asiakasta. Nuori poika ehkä 16-18 vuoden ikäinen tulee kahvikuppinsa ja pullansa kanssa  kassalle. Katsoo myyjää suoraan silmiin ja alkaa itkemään, ihan ääneen. Tuntemani ystävä seisoo kassakoneen takana. Hän on töihin lähtiessään ollut tapansa mukaan polvillaan Herran edessä ja pyytänyt, että hän voisi tänäkin päivänä jollekin olla neuvomassa tietä Jeesuksen tykö. Siinä hän on, ajattelee ystäväni katsoessaan itkevää nuorukaista. Sitten hän tiskin yli tarttuu nuorukaista kädestä ja sanoo rakkaasti. ”älä  sinä veljeni itke vaan usko Jeesuksen nimessä ja veressä syntisi anteeksi” On hetken hiljaisuus kun syntinen kohtaa Vapahtajansa ja tuhlaaja poika etsii tietä isän kotiin. Nuorukainen katsoo kyynelten läpi ystävääni ja kysyy ”tässäkö”? ”Tässä tässä” hän saa vastaukseksi. ”voi ihime ihanko totta”. Nuorukainen siirtyy  hetken hämmennyksen jälkeen kahvion puolelle ja itkee edelleen.

Seuraava asiakas tulee kassalle, ystäväni tuntee hänet, hän on seurakunnan kirkkoherra. Hänellä on kaksi maitopurkkia kädessään ja sanoo. Tätäkös varten minun piti lähtiä aamuksi hakemaan maitoa väelle, että omin silmin piti nähä tämä näytelmä. Hän maksaa maitonsa ja poistuu ulos kulkien pöydässä itkevän nuorukaisen ohi. Ystäväni hoitaa jonossa olleet asiakkaat ja menee nuorukaisen luokse. Laskee kädet hänen hartioilleen. ”Minä itken nyt sitä ku minulla on niin hyvä ja rauhaisa olo – voiko Jeesus tosiaan tehdä tällaista ja vielä huoltoasemalla ” hän kysyy. Veljeni Jeesus sanoo sinulle  ”Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.”  (Joh 8:12 ) ja ” ”Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Ajassamme on tuhansia tarinoita siitä kuinka Jeesus voi kohdata ja pelastaa syntisiä ihmisiä paikkaan ja aikaan katsomatta. Kysymys vain on usein siitä, että onko hänellä  kenet lähettää kertomaan sanomaa hänestä  pelastajasta Jeesuksesta Kristuksesta.  Monet luulevat että se riittää, kun pidetään uskovien kokouksia, tulkoot tai olkoon tulematta. Jeesus kehottaa käyttämään kaikkea mahdollista ihmisten kalastamiseksi Jumalan valtakuntaan. Kertomuksessaan kuninkaan pojan häistä hän sanoo niille, jotka lähetti kutsumaan: ”Pakottakaa heidät tulemaan.” Tämä kuvaa sitä todellisuutta kuinka vakavasti työ on otettava ja se koskee kaikkia uskovia. Siellä missä uskotaan vain kotona ja saarnatuvissa sisarien ja veljien kanssa on useimmiten kuollutta uskoa. Jumalan sana on eläväksi tehnyt uskovan silloin, kun hänelle syntyy sydämen hätä sielujen pelastuksesta.

Sanan kuulemisen pitäisi kantaa hedelmä niin, että te ”Menette ja kannatte paljon hedelmää.”, kuten Jeesus sen puhuu. Ellei näin tapahdu uskovan elämässä, sillä uskolla ei ole mitään todellista elämää Kristuksessa se on vain elämää  ja riippumista kiinni toisissa veljissä ja sisarissa eikä Jeesuksessa

Jes.32:20  Onnelliset te, jotka kylvätte kaikkien vetten vierille.

Sanomaa Jeesuksesta tulee viedä kaikille kansoille ja sitten kun se on tehty tulee loppu. Jos sanoma eli lähetystyö olisi viety päätökseen Jeesuksen ilmoituksen mukaan uskovat olisivat jo taivaassa. Näin ei vielä kuitenkaan ole, joten työn on jatkuttava. Työmiehiä kutsutaan elonkorjuuseen. Eloa on paljon mutta työmiehiä vähän eli ei ole halukkaita Jumalan elopelloille, kun pitäisi kantaa myös  toisen ristiä niin kuin kantoi meidän Herramme, joka teki työnsä  mennen leirin ulkopuolelle sinne missä ihmispoloiset olivat kaikenlaisten elämän kohtaloitten ja saatanan vankeina.

Ei koko evankeliumi Jeesuksesta  ole se että hänen nimessään saarnataan syntejä anteeksi. Se tosin on tärkein, mutta se on myös paljon muuta. Miksi tänä aikana näkyy niin vähän merkkejä koko evankeliumista. Kristuksen omilleen lupaamista ja antamista tunnusmerkeistä. Miksi ajassamme  on niin köyhä ja vaivainen Kristus? Siksi että on kyllä paljon puhetta Kristuksesta, mutta niin vähän elämää Kristuksessa eli elävää uskoa. Ja missä ei ole elämää Kristuksessa se on pelkkää muotojumalisuutta ja harrastelua  usein miten toisten uskovien vikoja osoittelemalla.

Jeesuksen opetuksesta käy myös selvästi ilmi , että Jumalan valtakunnan rajaa voidaan tarvittaessa siirtää tai valtakunta otetaan kokonaan pois jos siellä ei kanneta annetun tehtävän mukaista hedelmää.Matt.21:43  ”Sen tähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.”  Tätä hän ei yksistään puhunut aikansa viisaille vaan myös kaikille, joita nämä Jumalan todelliset työt on kutsuttu hoitamaan.

Seitsemäntoista vuotta sitten Alisa sisareni sairastui syöpään ja hän oli siirtymässä ajasta ikuisuuteen.  Hän oli jo niin huonossa kunnossa ettei jaksanut puhua eikä ymmärtää mitä on tapahtumassa. Sain sydämelleni vakavan kehotuksen mennä hänen luokseen ja että Herra avaa vielä sisareni ymmärryksen ja puhekyvyn niin että hän voi ottaa vastaan täydellisen syntien anteeksiannon.

Ajoimme vaimoni kanssa 400 km hänen luokseen. Sisareni makasi kotonaan silmät syvällä kuopissaan ja kaikki hiukset olivat lähteneet koko olemus kertoi julman taudin runtelusta. Ja kävi niin kuin olimme lähtiessä ymmärtäneet. Herra avasi sisareni ymmärryksen ja puhekyvyn ja hän itse pyysi myös saada syntien anteeksiantamus ja julistimme ne anteeksi Jeesuksen  antamin valtuuksin. Meillä ei ollut valtakirjaa keltään ihmisten muodostamalta yhteisöltä vaan Raamatun Jeesukselta.

Illalla istuimme sitten hänen keittiössään puhelemassa. Puolen yön aikoina hän sanoi ”minulla on yksi ihiminen tässä kaupungissa jolta minun pitäisi pyytää anteeksi yhtä asiaa ennen kuin kuolen”. Vastasin, että  emme voi nyt yöllä tätä asiaa hoitaa vaan olen aivan varma että, jos Jumalan tahto on, että sinun pitää sopia asiasi niin Jeesus lähettää sen ihmisen heti aamulla sinun luoksesi.

Seuraavana aamuna kymmenen tienoilla soi ovikello, tytär menee avaamaan oven, jonka takana seisoo hämmentynyt naishenkilö ja tiedustelee; ” Minä en tiedä mitä varten minä seison tässä, olen kolme kertaa kiertänyt jo tämän kerrostalon ja nyt olen tässä, mutta miksi?” Tytär käskee tuntemattoman sisälle  ja siinä he kohtaavat toisensa, sisareni ja hän, kaksi toisilleen kymmeniä vuosia vihaa kantaneet. Pyydetään anteeksi ja saadaan antaa anteeksi ja sen päälle juodaan sovinnon kahvit. Kaksi päivää myöhemmin sisareni pääsi täältä  Jeesuksen luokse.

Vain Jeesus voi tehdä tällaista ja haluaa tehdä, että me ihmiset voisimme elää tämä lyhyt elämä täällä maailmassa omistaen Jumalan rauhan ja pelastus varmuuden.

Ystäväni oletko sinä  selvittänyt asiasi Jumalan ja ihmisten edessä? Etsitkö sinä elämääsi muutosta? Vain Jeesus voi antaa sinulle Jumalan rauhan, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi. Siksi älä siirrä päätöstäsi huomiseen kun et tiedä onko sinulla huomista ja etsikkopäivääsi enää.

Tämän kaiken kirjoitan sinulle Rakkaudesta Jeesukseen ja rakkaudesta sinuun lukijani. Tule sinäkin elämään todeksi elämää Hänen kanssaan.

10.06.2009  SUNNUNTAIKSI

Torilla seisoskelee  joukko ronskinpuoleisia miehiä, välillä nauretaan  jutuille niin että ohikulkijatkin pysähtyvät kuuntelemaan mistä on kysymys. Ernesti, monien tuntema mies kertoo juuri : ”On sitä tuota ommaisuutta  mullekki kertyny ja näkkyy kertyvän etelleen jottei sille näytä tuo jumalakkaa pystyvän toppia tekemään.” Rämäkän naurun jälkeen joku vastaa: ”Sinnoot niin taitava tuossa kerruu hommassa”. ”Joo kahtokaas son ommaa tyhymyyttä jos pittää köyhänä kuolla” vastaa Ernesti.

Menee muutama päivä , Ernesti on palailemassa aarteittensa etsintä matkalta vöyrin puoleiseen taloonsa,  pihaan tullessaan näkee kuinka talon kaikki rakennukset ovat palaneet tuhkaksi ja vielä vaimokin siinä mukana. Muutamassa vuodessa menee suuret peltoaukeat ja kymmenet hehtaarit metsää samaisen miesporukan kanssa kaikenlaisessa juhlinnassa ja tietysti viinan juonnissa. Ernesti kuolee mitään omistamatta. Eivät edes lapset tulleet häntä hautaan laskemaan. Ernestin kuolemassa toteutui se minkä eläissään oli puhunut ,  ”on ommaa tyhymyyttä jos pittää köyhänä kuolla.

Ystäväni Kalle saa pientä vanhuuseläkettä. Hänellä on vanha auto, jolla hän kulkee vointinsa mukaan ympäri pitäjää auttamassa milloin ketäkin apua tarvitsevaa. Se on hänen harrastuksensa taikka voisiko sanoa sydämelleen saamansa työnäky auttaa lähimmäistä. Hän on tehnyt sitä jo vuosia. Auto hajoaa eikä ole millä mennä. Kalle on oppinut jättämään asiansa  päivittäin rukouksessa Herralle. Niinpä hän kyselle, että mitenkäs sinä Jeesus olet tarkoittanut, että tätä hommaa jatkossa tehdään?. Muutaman tunnin  päästä hän on menossa läheiseen markettiin. Eteisessä tulee häntä vastaan tuntematon naishenkilö, joka tervehtii häntä ja  sanoo lyhyesti ”Kuulkaas veljeni teidän pitäisi nyt mennä tuolla näkyvistä liikennevaloista seuraavalle linja-autopysäkille ja odotatte siinä niin teille tulee vastaus siihen asiaan, jota olette tänä aamuna Jeesukselta pyytänyt”.

Kalle lähtee ja tulee pysäkille pian siihen  tulee tuntematon mieshenkilö, joka ojentaa hänelle kirjekuoren ja sanoo:” Avaa se äläkä heitä sitä pois”. Sitten ei kirjeen tuojaa enää näkynyt missään. Kalle avaa kirjeen ja  menee sitten  autokauppaan ja ostaa  hyvän käytetyn auton ja hänelle jää vielä 500 euroa bensarahaksikin. Ja niin työ jatkuu edelleen. Kalle ei omista paljon  mutta hänen olemuksensa säteilee niin kuin hän omistaisi kaiken.

Rukouksissaan hän kyselee Herralta mihin pitäisi tänään mennä ja sitten hän lähtee sinne mihin sydämessään kokee, että on mentävä. Monissa paikoissa  sanotaan ensimmäiseksi että kuka teille  kerto että tarvihtisin apua. .Ystäväni Kalle saa olla myös noilla reissuillaan monille kertomassa  evankeliumia Jeesuksesta ja pyytää työnsä tehtyään rukoilla noitten ihmisten puolesta, joita kohtaa ja monet heistä murtuvat kiittämään että Jeesuksella on vielä kansamme keskuudessa tällaisia, jotka menevät sinne mihin Herra tahtoo lähettää.

Mitä näistä kahdesta erilaisen elämän tiensä valinneesta miehestä voisi ajatella ja sanoa? Vanhan testamentin viimeisessä kirjassa Malakia 3:18 on meille vastaus: ”Ja te näette jälleen, mikä ero on vanhurskaan ja jumalattoman välillä sen välillä, joka palvelee Jumalaa ja sen joka ei häntä palvele.”

Täällä maailmassa  monet kuolevat rikkaina sanoen  mihin minä Jumalaa tarvitsen, omat käteni ovat tämän kaiken omaisuuteni kerännyt. Raamatun sana valittamalla valittaa noitten omahyväisten turmion joutuvan ajallaan ja rutosti. Jumalan sana sanoo  2.Moos 20:5-6 ”Sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala, joka kostan isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen, niille, jotka minua vihaavat; 6. mutta teen laupeuden tuhansille, jotka minua jotka  rakastavat ja pitävät minun käskyni”.

Jumala on ehdoton sanassaan minkä hän on sanonut sen hän pitää voimassa ja toteuttaa sitä kansojen kohtaloissa  Hän lupaa tehdä laupeuden niille jotka Häntä ja Hänen sanaansa rakastavat . Sana = Jeesus,  joka tuli maailmaan, ystävä sinuakin varten. Ota tämä todesta tänään, huomisesta ei ole sinulla takuuta voitko sen silloin enää omistaa ja vastaanottaa.

Toivotan lukijani sinulle Jeesuksen Kristuksen  todellisen tuntemisen aikaa ja matkaa Hänen siunauksen  ja rauhan omistavana.” Hän tuli omiensa tykö, ja hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,” Joh.11-12.

 

Sunnuntaiksi 11.01.2012

Poikasena Kinnulanrannan Pennasessa ollessani muistan kuinka ennen joulua ilmestyi tuvan pöydälle seuraavan vuoden almanakka. Ensimmäiseksi kun sain sen käteeni tarkistin siitä joka vuosi pari asiaa .Et varmaankaan aavista mitä ne asiat olivat.

Nimittäin tammikuun kohdalla oli heti siinä ylhäällä paksunnettu teksti ” Anna oi Jeesus rauha ja menestys” ja sitten vuoden viimeisen kuukauden kohdalla joulukuussa oli teksti ”Ylistys, kiitos ja kunnia Sinulle, rakas Isä.” Enhän minä sitä silloin kaikkinensa ymmärtänyt, mutta aina siinä oli jotakin niin käsittämättömän Pyhää ja suorastaan innoittavaa.

Nyt on kotiimme tullut postitse paikalliselta liikelaitokselta vuosittain samanlaisin ulkoasuin uusi almanakka. Kuitenkin niistä on ollut jo vuosia poistettuna edellä mainitsemani Jumalan sanan totuudet. Olen ollut tästä kovin murheellinen. Tämä näyttää olevan kaikissa muissakin ilmestyneissä painoksissa poistettuna. Kysynkin hiljaa itsekseni kuka on uskaltanut tehdä tällaisen poiston. Ei ole siitä kysymys, että Jumala tällaisista  ihmisten tyhmyyksistä pienenisi tai suurenisi. Murehdin vain sitä, että näin on Jumalan siunausten lupaukset siirretty syrjään, sanoisinko pidetty halpoina. Raamattu sanoo Saarnaajan kirj.  4: 13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

Viime vuosi oli melkoisten asioitten kaaosta kansojen kohinoissa. Joka päivä sai kuulla ja nähdä kuinka toinen tyhmä johtaja toista tyhmää johtajaa yritti neuvoa tai auttaa katteettomilla ja olemattomilla avuilla Mutta oliko yhdessäkään kansojen kokouksissa kenelläkään ajatusta kysyä neuvoa Jumalalta. Joka on luvannut Jer. 29: 11. Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. 12. Silloin te huudatte minua avuksenne, tulette ja rukoilette minua, ja minä kuulen teitä.

Jesaja 30:20. Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi. 21. Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää.”

Eli Jumalalla kyllä on lupaukset ja kaikenlisäksi vielä kärsivällisyyttäkin meitä ihmisiä kohtaan, mutta jos kansa ei käänny takaisin sille tielle joka on Jumalan siunausten tie niin kansojen samoin kuin myöskin Suomen kansa historia todistaa, että Jumala puuttuu asiaan niin kuin  kerrotaan Jer. 6: 16. Näin on Herra sanonut: ”Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne.” Mutta he vastasivat: ”Emme vaella.” 17. Ja minä olen asettanut teille vartijat: ”Kuunnelkaa pasunan ääntä.” Mutta he vastasivat: ”Emme kuuntele.” 18. Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille on tapahtuva. 19. Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini.

Ystävä hyvä en selitä tätä  raamatunkohtaa tämän enempää, mutta pyydän sinua, paina se nyt visusti mieleesi. Sillä lähitulevaisuus tulee näyttämään sinulle sen tosiasian että tämäkin Jumala sana aikanaan tulee toteutumaan sillä Jer.1: 12. Herra sanoi minulle: ”Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvon sanaani toteuttaakseni sen.”

SUNNUNTAIKSI 22.04.2012
Nelikymppisellä Sepolla oli krooninen ongelma. Häntä kuitenkin helpotti se, että ongelmaa oli muillakin samassa työpaikassa. Toiset sanoivat, että Sepolla se on pahin ja siksi he yrittivät kaikkensa ettei hän olisi joutunut kiinni. Vuosia sitten pääsiäisen jälkeisenä arkena kulki työpaikan toimistosta toiseen tieto, että Seppo oli tullut muka uskoon. Niin sitten päivien myötä häntä oikein antaumuksella tarkkailtiin ja naurettiin ,että kyllä se sika vielä ruuhensa löytää. Eräänä aamuna kun oltiin porukalla aamukahvilla joku iivana kalisutti lusikalla kuppinsa reunaa ja kun hiljaisuus tuli avasi sitten suunsa niin kuin se olisi ollut käärmeitä täynnä, osoittaen sanansa Sepolle pidäppäs nyt pastori meille aamuhartaus. Kuului räväkkä koko porukan nauru ja jäätiin odottamaan. Oli hetken hiljaista. Seppo nousi ylös ja asettui tuolinsa taakse tarttuen molemmin käsin tuolin nojaan. Toiset ehtivät jo pelästyä että se aikoo tosissaan pitää puheen. Seppo aloitti: ” kyllähän minä mielelläni teille nyt puhuisin, mutta minun Herrani on kieltänyt minua heittämästä helmiä sikojen eteen Aamen.” Seppo istuutui ja huoneeseen laskeutui sellainen hiljaisuus, että sitä olisi voinut lapiolla kantaa ulos. Sepon saarna ei ollut pitkä. Siinä oli kuitenkin juuri se kun Jeesus lupasi niille jotka Häneen uskovat:

Luuk. 21: 15. Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään. Sepon puheen viittaus on Matt. 7: 6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä. Sikahan on sellainen kun sille viedään ruokaa niin se ensimmäisenä laittaa sontaiset etujalkansa ruuheen ja alkaa syödä ihan kuin ne sorkat antaisivat lisämakua ruokaan. Sika on sika syödessäänkin. Kun Jumala oli antanut Sepolle sanat niin Hän myös vastaa, ettei se tyhjänä Hänen tykönsä palaja. Jesaja 55: 11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.

Tuolla saarnalla oli työtovereihin niin merkillinen vaikutus, että Seppoa alettiin kunnioittamaan ja tultiin usein myös kysymään neuvoja koska hän omalla esimerkeillään todisti, että hänen sydämensä ja koko elämänsä oli nyt toisen Herran käytettävänä. ”Sillä ei tie helvettiinkään ole helppo siinä saa juoppokin olla monesti pää verissä” (F Hannula). ”Eikä kuitenkaan mikään ole helpompaa kuin autuaaksi (=uskoon) tuleminen ja kuitenkin vain pieni joukko ihmisiä tulee siksi?” (Gosner). Raamattu todistaa että ihmisistä toiset menevät taivaaseen ja toiset helvettiin, niin täytyyhän heidän elämän laadussakin täällä maailmassa olla huomattavan suuri ero.” (Osmo Tiililä) Eli on paljon niitä, jotka uskovat että ovat uskossa ja näin pettävät itse itsensä. 1.Joh. 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. 9. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. 10. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.
Miksikä hyödyksi sinulle on Jeesuksen ylösnousemus, kun hän ei ole koskaan päässyt sinun sydämellesi asti joka olisi ainoa paikka sinun elämässäsi mihin hän voi tulla. Näin kävi monille Jeesuksen opetuslapsille:

Joh.6:59-62 ”Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla” 61. Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: ”Loukkaako tämä teitä 66. Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa. 67. Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: ”Tahdotteko tekin mennä pois” 68. Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen tykö me menisimme Sinulla on iankaikkisen elämän sanat.

Mitä arvelet omasta kohdastasi minkälaisin sanoin Jeesus sinua nyt puhuttelisi Hän joka ehkä juuri sinun kohdallasi odotti menneen pääsiäisen aikana, että olisit ymmärtänyt oikein mitä Hän sinun edestäsi on tehnyt. Siksi älä enää leikittele, sillä siinä tapauksessa sinä olet varma häviäjä. Sillä se päivä tulee jolloin Hän sanoo sinulle vielä pahemmin kuin minkä Seppo sanoi työtovereilleen:

Ilm.3:16. Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. Ilm.3:17. Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.

Tänään on vielä mahdollisuus tehdä valinta, uskoa todeksi eikä vain harrastella hengellisiä sillä siitä on sinulla yhtä vähän hyötyä kuin niillä jotka eivät usko lainkaan. Mal. 3: 18. Ja te näette jälleen, mikä on ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä, sen välillä, joka palvelee Jumalaa, ja sen, joka ei häntä palvele.

Jonakin päivänä sinun on lähdettävä sillä iankaikkisuus on iankaikkisuus ja sinne sinun on mentävä tahdoitpa sinne tai et. Siitä on näkyvin todistus tuo kolkko hautausmaa.

Ps. 103: 16. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. 17. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, 18. niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.

Sinua jälleen rakkaasti kutsuen 1.Kor 9: 16. Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!?

Tule ystävä Jumalanpalveluksiin silloinkin kun muut eivät välitä ja pyydä, että Pyhä Henki herättäisi sinussa kaipuun Jeesuksen puoleen ja uudestisynnyttäisi sinut Jumalan lapseksi. Tätä et ole katuva tässä etkä tulevassa ajassa.

 

Lyhennelmä 09.02.2011 olleeseen sunnuntaiksi kirjoitukseeni paikallislehteemme

Minulla oli pari vuotta sitten erään kaupungin raatihuoneen juhlasalissa tilaisuus. Paikallinen lehti oli siitä laittanut ison ilmoituksen. ”Mitä Jumala puhuu kansamme tulevista kohtaloista Olavi Mäkelän lähes viidessadas tilaisuus ko. aiheesta vuorossa nyt…….. ”  Tiesin että minulla oli vakavaa sanottavaa tuolle kaupungille. Samaan aikaan  vieressä oleva tori oli täynnä ihmisistä, kulttuuriyön lasten tanssitapahtumasta lähtien. Tilaisuuteeni tuli yhdeksän henkilöä. Sanoin heti alkuun tämän verranko tätä kaupunkia kiinnostaa mitä Jumalalla olisi ollut asiaa heille. Kuitenkin ihmeellinen Jumalan rakkauden Henki laskeutui keskuuteemme ja puhuin rakkaasti asiani ja selvin sanoin osoitin Raamatusta, että Jumala vaatii tätä kaupunkia tekemään parannuksen niistä ja niistä synneistä. Tilaisuuden jälkeen olin yötä Hotelli Cumuluksessa ja aamulla neljän aikaan minut herätettiin näkemään Jumalan maailman näkyä. Vuoteeni vieressä oli enkeli isot korkeat siivet ja syvästi surullisen näköisenä, hän oli polvillaan lattialla ja otti molemmista jaloistaan kengät ja kopisti niistä tomut pois. Hän ei sanonut mitään, eikä toisaalta tarvinnutkaan sanoa, koska heti muistin mitä Jeesus oli sanonut

Matt.10:14 Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne. Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

Tämä oli ainakin Raamatun mukaista evankeliumia jota enkeli oli lähetty tuomaan. Olin monta päivää surullinen tuosta tapahtumasta ja kuitenkin toisaalta vapaa, sillä olin tehnyt sen mikä oli ollut minun osani tehdä.
Kaiken lisäksi meno matkallani kaupunkiin eräs veli soitti ja pyysi että hänellä olisi asiaa. Pysähdyin eräälle huoltoasemalle ja siinä yhdessä vielä rukoilimme illan tilaisuuden puolesta. Lähtiessään autosta veli sanoi ”Jumala muuten lähettää enkelinsä tuomaan sinulle sanomaa lähi tuntien aikana, mutta sinä ole siunattu.”
Mark.16:20. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla, ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.Tämä on Jeesuksen lupaus.
     Tuossa kaupungin kirkossa on nyt  julkisesti vihitty homo – ja lesbopareja, kun ajan henki kuulemma niin vaatii. Ja todistuslausuntojen mukaan vihkimisen on suorittanut uskovainen pappi.(ainakin omasta ja laumansa mielestä)
    Mitä ihminen luulee tekevänsä siunauksella, joka pitää ottaa tai antaa vastoin mitä Raamattuun kirjoitettu on. Jos uskovat eivät näistä tälle maailmalle huuda, niin kuka sitten? Pitääkö meidän todella odottaa, että Jumalan pitää panna kivetkin huutamaan niin kuin Jeesus ennustaa Luuk. 19: 40. Mutta hän vastasi ja sanoi: ”Minä sanon teille: jos nämä olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.”

  Lisäys ed. 15.02.2011 joka koskee enkeli-ilmestystä Alavus-Virrat tiellä
Olen saanut viime aikoina kymmeniä viestejä tuosta ilmestyksetä ja haluan sanoa siihen jotakin.Sillä lukuisat uskovat kertovat innoissaan toisilleen, että nyt alkaa Suomessa herätys ja koko maa kääntyy uskoon. No ei minulla tietenkään ole sitä vaastaan. Mutta jotakin haluan sanoa vielä kertaalleen. Olen vuosia kiertänyt tätä maata kertomassa mitä Jumala on puhunut kansamme tulevista kohtaloista ja ne tuhannet jotka ovat kuunnelleet nuo puheet tietävät ,että Jumala on järisyttävillä merkeillä vahvistanut kaiken mitä olen puhunut.
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten vuosia rukoilimme vaimoni kanssa ,että Jumala osoita meille turvapaikka kun sinun lähettämäsi kurimuksen ajat tulevat.Enkä sitten vuosiin ymmärtänyt miksi tällainen rukous. Olen kiertänyt tätä maata ristiin rastiin kertomassa mitä on tulossa ja n. 6 vuotta sitten kun olin Ilomantsissa puhumassa niin sielä tilaisuuden loppurukouksen aikana sain ilmestyksen ja minulle sanottiin ryhdy rakentamaan turvapaikkaa Keskipohjanmaalle Reisjärvelle. siitä alkoi ihmeellisten tapahtumien saraja kun Jumala johdatti meitä tänne.Mutta se ilmestys Ilomantsissa oli seuraavanlainen. Minä katselin rukouksessa valtavaa viljavainiota joka ulottui toisesta läänistä toiseen.Eteeni tuotiin ohran tähkä, se näytti ,että pelkkä tähkä olisi painanut kilon ja varsi oli kuin luudan varsi. Surullista kylläkin katsella sillä se oli kokonaan paksun läpinäkyvän jään peitossa. Sitten minun annettiin katsella uudelleen tuota ääretöntä vainiota kaikki vilja oli jään peitossa kuin se minulle oli tuossa yhdessä tähkässä näytetty ja vainiotten vilja oli kuin  valtaisalla airolla survottu maahan, ei ainuttakaan kortta ollut pystyssä. ja tuon lohduttoman vainion keskellä oli minulle merkki jota en voi sanoa ja kun se minulle annettu merkki jota en voi kertoa nostettiin siitä survotun pellon päältä niin sen merkin alta nousi venäjä ja minulle sanottiin ”koko maa tulee runnelluksi itkua ja parkua kuuluu koko maasta”.Ja tämä lyhykäisesti on selitys tuohon Virrat tiellä nähtyyn ilmestykseen siitähän on minulle kerrottu että sen enkelin siivessä oli teksti ”maan elo on kypsynyt leikattavaksi” Niinhän aikoinaan Jumala sanoi Israelillekkin ”tämä kansa on kypsynyt saamaan tuomionsa” Suomi tulee saamaan ennen näkemättömän herätyksen mutta se on kokonaan toisenlainen kuin mitä olemme aavistaneet odottaa. Kyllä tämä kansa silloin herää ja tuossa heräämisessä on paljon sadattelua ja jotkut kuitenkin tekvät parannuksenkin. Jer.46:28 : minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä.” Katsokaas ystävät eikö Jerusalemillekkin annettu aikaa parannuksen tekoon mutta se ei tahtonut. Eikö Suomenkin kansalle Jumala antanut aikaa parannuksen tekoon, kyllä antoi mutta se ei tahtonut vaan sitä enemmän se teki syntiä kun uskovat varoittivat sen pappeja ja piispoja. He ovat puhuneet ja vieläpä kovallaa äänellä, mutta nyt tulee aika jolloinka puhuu vielä Jumala ja silloin nähdään onko se yhtä pitävää Heidän hankkeittensa hedelmien kanssa.Jumala puhuu silloin joka maan kieltä ”sodalla,nälällä ja rutolla.”
Olkaa uskovat siunatu valvokaa ja rukoilkaa. Kun te näette että nämä alkavat tapahtua niin nostakaa te päänne sillä ystävät nämä ovat Jeesuksen toisen tulemuksen kohinoita.
Ja vielä ystävät.Eivät nämä  ole mitään mieltäylentäviä kirjoitettavaksi, mutta teen kuitenkin sen osan mikä on minun osalleni annettu ”kuulkoot tai olkoot kuulematta”

Jeesus sanoo Matteus 13:14-. Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. 15. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

        15.02.2011 joka koskee enkeli-ilmestystä Alavus-Virrat tiellä

kuva / om

Olen saanut viime aikoina kymmeniä viestejä tuosta ilmestyksetä ja haluan sanoa siihen jotakin.Sillä lukuisat uskovat kertovat innoissaan toisilleen, että nyt alkaa Suomessa herätys ja koko maa kääntyy uskoon. No ei minulla tietenkään ole sitä vaastaan. Mutta jotakin haluan sanoa vielä kertaalleen. Olen vuosia kiertänyt tätä maata kertomassa mitä Jumala on puhunut kansamme tulevista kohtaloista ja ne tuhannet jotka ovat kuunnelleet nuo puheet tietävät ,että Jumala on järisyttävillä merkeillä vahvistanut kaiken mitä olen puhunut.
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten vuosia rukoilimme vaimoni kanssa ,että Jumala osoita meille turvapaikka kun sinun lähettämäsi kurimuksen ajat tulevat.Enkä sitten vuosiin ymmärtänyt miksi tällainen rukous. Olen kiertänyt tätä maata ristiin rastiin kertomassa mitä on tulossa ja n. 6 vuotta sitten kun olin Ilomantsissa puhumassa niin sielä tilaisuuden loppurukouksen aikana sain ilmestyksen ja minulle sanottiin ryhdy rakentamaan turvapaikkaa Keskipohjanmaalle Reisjärvelle. siitä alkoi ihmeellisten tapahtumien sarja kun Jumala johdatti meitä tänne. Mutta se ilmestys Ilomantsissa oli seuraavanlainen. Minä katselin rukouksessa valtavaa viljavainiota joka ulottui toisesta läänistä toiseen.Eteeni tuotiin ohran tähkä, se näytti ,että pelkkä tähkä olisi painanut kilon ja varsi oli kuin luudan varsi. Surullista kylläkin katsella sillä se oli kokonaan paksun läpinäkyvän jään peitossa. Sitten minun annettiin katsella uudelleen tuota ääretöntä vainiota kaikki vilja oli jään peitossa kuin se minulle oli tuossa yhdessä tähkässä näytetty ja vainiotten vilja oli kuin  valtaisalla airolla survottu maahan, ei ainuttakaan kortta ollut pystyssä. ja tuon lohduttoman vainion keskellä oli minulle merkki jota en voi sanoa ja kun se minulle annettu merkki jota en voi kertoa nostettiin siitä survotun pellon päältä niin sen merkin alta nousi venäjä ja minulle sanottiin ”koko maa tulee runnelluksi itkua ja parkua kuuluu koko maasta”.Ja tämä lyhykäisesti on selitys tuohon Virrat tiellä nähtyyn ilmestykseen siitähän on minulle kerrottu että sen enkelin siivessä oli teksti ”maan elo on kypsynyt leikattavaksi” Niinhän aikoinaan Jumala sanoi Israelillekkin ”tämä kansa on kypsynyt saamaan tuomionsa” Suomi tulee saamaan ennen näkemättömän herätyksen mutta se on kokonaan toisenlainen kuin mitä olemme aavistaneet odottaa. Kyllä tämä kansa silloin herää ja tuossa heräämisessä on paljon sadattelua ja jotkut kuitenkin tekvät parannuksenkin. Jer.46:28 : minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä.” Katsokaas ystävät eikö Jerusalemillekkin annettu aikaa parannuksen tekoon mutta se ei tahtonut. Eikö Suomenkin kansalle Jumala antanut aikaa parannuksen tekoon, kyllä antoi mutta se ei tahtonut vaan sitä enemmän se teki syntiä kun uskovat varoittivat sen pappeja ja piispoja. He ovat puhuneet ja vieläpä kovallaa äänellä, mutta nyt tulee aika jolloin puhuu vielä Jumala ja silloin nähdään onko se yhtä pitävää Heidän hankkeittensa hedelmien kanssa. Jumala puhuu silloin joka maan kieltä ”sodalla,nälällä ja rutolla.”
Olkaa uskovat siunatut valvokaa ja rukoilkaa. Kun te näette että nämä alkavat tapahtua niin nostakaa te päänne sillä ystävät nämä ovat Jeesuksen toisen tulemuksen kohinoita.
Ja vielä ystävät. Eivät nämä  ole mitään mieltäylentäviä kirjoitettavaksi, mutta teen kuitenkin sen osan mikä on minun osalleni annettu ”kuulkoot tai olkoot kuulematta”

Jeesus sanoo Matteus 13:14-. Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. 15. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

Jatkan  tätä asiaa nyt  vielä 7.9. 2012

Sain myös erään maamme tunnetuimman naisevankelistan lähettäjäkirjeen ja hän kertoi siinä, että kun hän kuuli tuosta ilmestyksestä niin Pyhä Henki laskeentui valtavana voimana hänen päälleen ja hän koki siinä kaksi eri kertaa että herätys alkaa nyt Suomessa. Siis keväällä 2010. Kertoi myöskin että Herra ei ollut antanut hänelle tuolle keväälle 2010 tilaisuuksia vaan hänen on hiljennyttävä odottamaan ja olemaan valmis sillä toukokuussa se alkaa. no nyt on jo kaksikin toukokuuta mennyt mutta missä on herätys. Tämän kysyn siksi  ettemme jokaista henkeä ja hengen liikuttamaa usko. Tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin näistä hengen liikuttamista, mutta annan olla etten mene kiivaudessani ohi sen mikä on sopivaa.

kuva / om

Galattalaiskirje 1:8. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.